Kolmessakymmenessä vuodessa nykyään Koulutuskuntayhtymä OSAOn nimellä tunnettu toimija on kasvanut yhdeksi alueen vahvimmista vaikuttajista. Seuraavaksi se keskittyy hyvinvointiin, kansainvälisyyteen ja kestävyyteen. Dialogi ja vahva yhteistyöverkosto takaavat, että OSAO ja osaajat voivat rakentaa kestävää ja elinvoimaista Pohjois-Suomea seuraavatkin vuosikymmenet.
Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä perustettiin 15.12.1994. Kolmen vuosikymmenen aikana nimet, kokoonpanot ja koulutukseen vaikuttavat päätökset ovat eläneet, mutta edelleen pohjoisen Suomen tuleville ja nykyisille osaajille tarjotaan vaikuttavasti ammatillista kasvua ja työelämäosaamista. Nykyään Koulutuskuntayhtymä OSAOlla on 8 500 opiskelijaa ja liki 900 työntekijää.
Kun kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemeltä kysyy 30-vuotisen historian varrelta nostoa, joka on tehnyt kuntayhtymästä nykyisen OSAOn, hän peruuttaa suoraan alkuun: hetkeen, kun 16 oppilaitosta liitettiin yhteen ja luotiin yksi iso, vahva toimija. Näin monet pienet toimijat eivät enää kilpailleet keskenään.
”Se oli omistajakunnilta ja poliitikoilta viisas päätös, joka kantaa vieläkin”, hän sanoo.
Myös Oamkin irtoaminen silloisesta Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä omaksi osakeyhtiökseen oli Paloniemen mukaan huomattava virstanpylväs. Vaikka tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu yhä, muutos selkeytti toimintaa.
”Siitä eteenpäin on ollut mahdollista keskittyä vain yhteen perustehtävään”, Paloniemi perustelee.
Kohtaamiset ovat joustavan toiminnan perusta
Seuraavan vuosikymmenen aikana väestön ikärakenne jatkaa muuttumista Suomessa, ja esimerkiksi oppivelvollisten määrä kääntyy laskuun vuonna 2028. Tähän vastatakseen OSAOn uudessa strategiassa painotetaan oppimisen kansainvälistymisen tärkeyttä ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvua. Turvallisuus, hyvin toimiva yhteiskunta ja korruption puute näyttäytyvät Suomen vetovoimatekijöinä etenkin Aasiasta ja Afrikasta tuleville opiskelijoille, sanoo Jarmo Paloniemi.
”Kansainvälisten työntekijöiden määrä lisääntyy Suomessa ja Oulun seudulla seuraavan 10 vuoden aikana, ja meillä on oltava hyvä valmius siihen”, Paloniemi perustelee.
Kansainvälisyydenkin mahdollistavat monipuoliset osaamispolut tarkoittavat pohjimmiltaan joustavuutta. Siihen koulutus on perustunut yhä enemmän vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen. Silloin myös Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta siirtyi OSAOlle. Uudella OSAOlla oli ja on tulevaisuudessa entistä leveämmät hartiat kantaa yhteiskunnallista vastuuta.
”Opiskelijat, joilla on kyky opiskella nopeammin, voivat valmistua ja päästä työelämään aiemmin. Tämä on onnistunut hyvin, ja siitä pidetään kiinni. Toisaalta on yhä enemmän niitä, jotka tarvitsevat tukitoimia: tukiopetusta, erityisohjausta, kuratiivisia palveluita ja psykologipalveluita. Ne prosessit ovat jo olemassa, ja pystymme entistä paremmin tukemaan yksilöitä”, Paloniemi valaisee.
OSAOn yhtymähallituksen puheenjohtaja Pirjo Sirviö kertoo, että hallituksessa on pidetty erityisen tärkeänä lähiopetuksen ja sen tarjoaman tuen säilyttämistä. Digitalisaation kehitys vaikuttaa koulutukseen väistämättä, mutta hyvin suunniteltuina se tuo opetukseen omanlaistaan joustavuutta. Digitalisaatiota ei voi kuitenkaan päästää hallitsemaan. Edelleen tarvitaan läsnäoloa ja ihmisten välistä kohtaamista, Sirviö painottaa.
Enemmän kestäviä ja ketteriä ratkaisuja
Myös tehokkuus ja kestävyys nousevat seuraavan vuosikymmenen aikana entistä tärkeämpään rooliin. Yksi hyvin konkreettinen esimerkki on kampushanke, joka toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamisen lisäksi uudistaa myös kiinteistöjä.
”OSAOlla on tällä hetkellä 156 000 m2 kiinteistöjä, mutta 2033 vain 95 000 m2. Vähennys tarkoittaa huomattavaa laskua esimerkiksi lämmityksessä ja sähkönkulutuksessa, mikä on tietenkin kestävän kehityksen mukaista”, Jarmo Paloniemi kertoo.
Pirjo Sirviö nostaa toiseksi arkipäivän esimerkiksi opiskelijaruokailun.
”Nuoret ovat hyvin valveutuneita. Siksi tarjottava ruoka, esimerkiksi sen kasvispainotteisuus, on heillekin tärkeä asia, johon pystytään vaikuttamaan myös poliittisesti”, hän sanoo.
Paloniemi visioi, että esimerkiksi vetytalous olisi monessa asiassa kestävän kehityksen lottovoitto. Juuri sen kaltaiset innovaatiot vaikuttavat OSAOn ydintoimintaan: vaikuttavaa koulutusta voidaan järjestää vain, jos tarjooma muuntuu ketterästi.
”10 vuotta sitten Suomessa ei paljon puhuttu tuulivoima-asentajista, ja nyt OSAO kouluttaa sellaisia kymmeniä vuodessa”, Paloniemi huomauttaa.
Yhteistyö esimerkiksi Oulun innovaatioallianssin kautta luo alueelle entistä houkuttelevampia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi vetytalouden odotuksiin vastatakseen OSAO, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet opintokokonaisuutta.
Työelämäkumppanuus on ennakointia
OSAO tarjoaa yrityksille koko ajan enemmän monipuolisia mahdollisuuksia, mutta toinen puoli ketteryydestä syntyy yrityksistä lähtevästä vuorovaikutuksesta. Toiveita täytyy esittää ja tilaisuuksiin täytyy tarttua. Paloniemen mukaan taloudellista vastuuta työvoiman kouluttamisesta siirtyy ammatillisen koulutuksen leikkausten myötä yhä enemmän yrityksille.
”Sen ei tarvitse tarkoittaa vain valtavia investointeja, Lyhyet täydennyskoulutukset ovat muutamien satojen eurojen panostuksia”, hän muistuttaa.
Monipuolinen koulutuskenttä vaatii yhä enemmän myös opetushenkilökunnalta. Erityisesti muuttuvassa aikuisten kouluttamisessa opettajan on osattava muovata opetustaan työpaikkakohtaisesti. Myös yhteisopettajuus ja laajentuva vuorovaikutus vaikuttavat työhön.
OSAOn sitoutunut henkilöstö saa kuitenkin kiitosta Paloniemeltä ja Sirviöltä – mutta myös toiveen uusiutua rohkeasti. Siinä työnantaja lupaa tukea jokaista.
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen arvo ansaitsee tunnustuksen
Poliittiset päätökset eivät voi olla vaikuttamatta OSAOonkaan. Leikkaukset ja korkeakoulutusta painottava koulutuspoliittinen puhe saavat epäilemään, arvostetaanko ammatillista koulutusta ensinkään, miettii Pirjo Sirviö.
”Suomi tarvitsee monipuolista osaajapohjaa, myös vahvoja ammattiosaajia.”
Sirviö jatkaa sanomalla, että yritysten työllistämishaluun vastataan parhaiten panostamalla ammatilliseen koulutukseen. Juuri ammattiosaajat vastaavat palvelusektorin ja teollisuuden työvoimatarpeisiin. Sekä Sirviö että Paloniemi pohtivat, ymmärtävätkö päätöksentekijät tätä vaikutusta.
”On jopa puhuttu, että ammatilliseen koulutukseen olisi panostettu liikaa. Mutta juuri ne panostukset ovat parantaneet ammatillisen koulutuksen laatua selkeästi. 20 vuotta sitten ammatillisessa koulutuksessa alettiin keskittyä syrjäytymisen ehkäisyyn, mikä on vaatinut veronmaksajien rahoja. Mutta kun heikoimmista pidetään huolta, ei voida puhua rahan liiallisesta käytöstä”, sanoo Paloniemi.
”Kaikissa tutkimuksissa on vahvistettu, että jos on jonkinlainen koulutustausta, se tarkoittaa, että ihminen ei ole niin herkästi syrjäytymisvaarassa”, komppaa Sirviö.
OSAOn uuden strategian ykköspainopisteenä ovat hyvinvoivat opiskelijat. Tavoitteen eteen tehtävä työ vaikuttaa yhteiskuntaan paljon laajemmin kuin vain koulutuspoliittisesti, mutta vaatii myös resursseja. Paloniemi painottaa, että henkilöstöllä täytyy olla aikaa kysyä opiskelijalta myös tulevaisuudessa, mitä tälle kuuluu.
OSAOn seuraavan 30-vuotisen taipaleen aikana yhteiskuntaa rakentava ammatillinen koulutus saa toivottavasti sille kuuluvan kunnian. Siinä rinnalla työtä uusien ammattilaisten kasvattamiseksi jatketaan. Elinikäisen oppimisen ja kehittymisen on jatkuttava, miettivät Sirviö ja Paloniemi. OSAO – tai kukaan meistä – ei ole koskaan valmis.
Koulutuskuntayhtymä OSAO
Koulutuskuntayhtymä OSAOn omistaa kahdeksan kuntaa: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä. OSAOn tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta ammatillista koulutusta ja tutkintoja sekä ylläpitää alueellista liikuntaopistoa. Lisäksi OSAO järjestää ammatillista koulutusta sopimusperusteisesti Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
- opiskelijoita 8 500
- suoritettuja tutkintoja vuodessa 2 500
- opiskelijatyövuosia 7 000
- henkilöstöä 880
- toimintatuotot 89 ME
- koulutusyksiköitä 8
- sijaintipaikkakunnat Oulu, Kempele, Liminka, Muhos, Pudasjärvi ja Taivalkoski
Merkittäviä tapahtumia
- Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä perustettiin 15.12.1994.
- Pudasjärven ja Taivalkosken ammatillisen koulutuksen järjestämisvastuu siirtyi koulutuskuntayhtymälle vuonna 2008.
- Oulun ammattikorkeakoulu irtosi omaksi osakeyhtiökseen vuonna 2014.
- Oulun Aikuiskoulutuskeskus liitettiin kuntayhtymään vuonna 2018.
- Vuonna 2020 nimeksi vaihtui Koulutuskuntayhtymä OSAO.
- 15.12.2024 koulutuskuntayhtymän perustamisesta on kulunut 30 vuotta.
