Ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminta osana alueellista innovaatioekosysteemiä

Oulussa tehdään innovaatiotyötä eri koulutusasteiden välisenä tiiviinä yhteistyönä. Tämä on herättänyt paljon mielenkiintoa ammatillisen koulutuksen kentällä eri puolella Suomea. Luottamus ja yhteinen tavoite ovat avainsanoja onnistuneelle yhteistyölle.

Ammatillinen koulutus on perinteisesti nostettu kansallisissa linjauksissa innovaatiojärjestelmän toimijana esiin sattumanvaraisesti, koska ammatillisella koulutuksella ei ole ollut selvää roolia TKI-toimijana.

Oulussa on jo vuosia tehty innovaatiotyötä eri koulutusasteiden välisenä tiiviinä yhteistyönä. Tämä on herättänyt paljon mielenkiintoa ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa ympäri Suomea. Kerromme mielellämme tästä oululaisesta tavasta tehdä yhteistyötä, jonka avainsanoja ovat luottamus ja yhteinen tavoite.

Ammatillisen koulutuksen TKI-toiminnan taustaa

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn vuoden 2022 jäsenkyselyn mukaan valtaosa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä toteuttaa TKI-toimintaa. Vastaajien mukaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä TKI-toiminta on edellytys ammatillisen koulutuksen uudistumiselle ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistumiselle. Kyselyyn vastanneista 89 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatilliselle koulutukselle tulisi säätää lakisääteinen tehtävä TKI-toiminnasta. AMKEn selvityksessä kävi ilmi, että ammatillisen koulutuksen TKI-yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on selvästi vähäisempää kuin työ- ja elinkeinoelämän tai muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Vuonna 2024 julkaistiin Uudenmaan liiton rahoittamana esiselvitys, joka kartoitti ammatillisten oppilaitosten nykytilaa ja mahdollisuuksia TKI-toimijoina Uudellamaalla. Selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen TKI-toiminnalta puuttuu tällä hetkellä käytännössä lainsäädäntö, rahoitus ja tilastointi. Tästä huolimatta valtaosa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä kuitenkin toteuttaa TKI-toimintaa, painotuksen ollessa erilaisissa kehittämis- ja innovaatiohankkeissa.

Ammatillisen koulutuksen TKI-toiminnalla ei kuitenkaan ole yhteistä strategiaa eikä yleistä tapaa organisoitua. Tavoitetilaksi vuodelle 2030 Uudenmaan alueen selvityksessä määriteltiin, että ammatillinen koulutus olisi tulevaisuudessa osa Uudenmaan innovaatioekosysteemiä ja käytännönläheisiä innovaatioita tehtäisiin yhdessä alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

OIA-yhteistyötä kolmen oppilaitoksen yhteiskehittämismallilla

Oulun alueella ammatillinen koulutus on tunnistettu vahvasti osaksi alueen innovaatioekosysteemiä. Koulutuskuntayhtymä OSAO on tällä hetkellä aktiivinen toimija Oulun innovaatioallianssi OIA:ssa, joka on Oulun alueen merkittävien tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden strateginen yhteenliittymä.

Oulun innovaatioallianssin tavoitteena on vahvistaa alueen innovaatiokyvykkyyttä ja Pohjois-Suomen globaalia kilpailukykyä. Allianssin tavoitteena on olla Euroopan paras digitaalisuudesta globaalia lisäarvoa tuottava ekosysteemi. Ekosysteemityötä tehdään yhteistyössä OIA-osapuolten kanssa erityisesti kehitys- ja innovaatiohankkeiden kautta, vahvassa yhteistyössä työelämän kanssa.

Useissa OIA-yhteistyönä toteutettavissa kehittämishankkeissa toimii alueen kolmen oppilaitoksen yhteiskehittämismalli. OSAO kehittää ja hankkii työelämän tarpeita vastaavia oppimisympäristöjä, joita Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu voivat hyödyntää tutkimus- ja kehittämisalustana. OSAOlle korkeakoulujen tuottamasta tutkimustiedosta on hyötyä esimerkiksi opetuksen suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lopputuloksena kaikki osapuolet saavat uutta osaamista alueen elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Hyvänä esimerkkinä edellä kuvatun kaltaisesta yhteistyöstä toimii muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kaupungin rahoittama vihreän siirtymän ja vetytalouden hankekokonaisuus, jossa vaihtoehtoisten käyttövoimien oppimisympäristönä sekä kehittämis- ja tutkimusalustana tulee toimimaan Suomen ensimmäinen oppilaitokseen hankittava vetyrekka.

Kehittämistyötä tehdään yhdessä työelämän kanssa

OSAOlla on vetovastuu ohjelmakaudella 2021–2027 OIA Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kärkiohjelmasta, jonka tavoitteena on vastata yritysten osaamistarpeiden ja osaavan henkilöstön kohtaamiseen ja tarvittavan osaamisen hankkimiseen. Tässä työssä OIA-tulokulmana on tiivis vuoropuhelu yritysten ja yritysklusterien kanssa sekä kehittämismyönteisyys. Osaaminen ja jatkuva oppiminen ovat keskeisessä roolissa uudistuvan liiketoiminnan mahdollistajina.

Jatkuvan oppimisen kärkiohjelman ja OIA-sateenvarjon alla on toiminut keväästä 2024 lähtien myös EU-hankehub -yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on osapuolten yhteistyötä tiivistämällä saada alueelle enemmän suoraan EU-rahoitusta ja tavoitteellisempia EU-rahoitushakemuksia osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen alueen elinvoiman edistämiseksi. Ennakoimme tällä työllä myös eurooppalaisen koheesiopolitiikan mahdollisia muutoksia nykyisen ohjelmakauden jälkeen.

Mielestäni kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on ammatillisessa koulutuksessa tärkeä rooli osaamisen ja oppimisen rinnalla. Tutkimus kuuluu korkeakouluille ja innovaatioallianssityyppisessä toiminnassa pääsemme myös ammatillisessa kehittämistyössä hyödyntämään tarpeellista tutkimustietoa reaaliaikaisesti.

OSAOn kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta yhdessä työelämän kanssa. Toteutamme kehittämistyötä vastuullisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa kehittämishankkeiden vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia ja saavutettujen tulosten pitkäaikaista hyödyntämistä. Hanketoiminta nivoutuu jo suunnitteluvaiheessa tiiviisti OSAOn strategiaan, sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin. Kehittämishankkeiden suunnittelua ohjaa myös Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia.

Kirjoittaja Hanna Blomqvist on OSAOn kehityspäällikkö ja hankekehittäjien tiimin vetäjä. Lisäksi hän toimii Oulun Innovaatioallianssin Osaamisen ja jatkuvan oppimisen kärkiohjelman vetäjänä.