Kestävän metsätalouden edistäminen on ollut osa ammatillisen koulutuksen metsäalan opetusta jo pitkään, mutta viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet sen merkitystä entisestään, kirjoittaa metsäalan projektiasiantuntija Ari Kinnunen OSAOsta.
Metsäala on ollut viime aikoina julkisen keskustelun kohteena. Alaan kohdistuu tällä hetkellä runsaasti kritiikkiä esimerkiksi metsien hakkuiden, tärkeiden elinympäristöjen ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kritiikistä huolimatta metsäsektorilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Metsien käytön kestävyysnäkökulma on ollut osa ammatillisen koulutuksen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen opetusta jo vuosikymmeniä, mutta sen merkitys on korostunut entisestään viimeaikaisten julkisten keskustelujen myötä. Kestävällä metsätaloudella tarkoitetaan sitä, että metsiä hoidetaan ja käytetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävästi.
Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa metsän- ja luonnonhoito ovat keskeisessä roolissa heti opintojen alusta lähtien. Opetuskokonaisuuteen kuuluu muun muassa kestävän metsänhoidon ja hyödyntämisen sekä metsien monikäytön tutkinnon osat sekä luonnonhoitotutkintoon valmentava koulutus.
Opintojen aikana opiskelijat perehtyvät erilaisissa oppimisympäristöissä (luokkatila, maasto ja simulaattorit) metsän- ja luonnonhoitoon. Metsäkonesimulaattoreilla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työskentelyä virtuaalimetsässä. Harjoituksiin on luotu muun muassa tehtäviä, joissa opiskelijan on huomioitava luonnonhoito hakkuutyömaalla ja osattava toimia ohjeiden mukaan.
Opinnot pitävät sisällään metsien kasvupaikkojen ja elinympäristöjen tunnistamista sekä metsälakiin ja metsäalan sertifikaatteihin (PEFC ja FSC) perehtymistä. Metsälaki asettaa toimenpiteille vähimmäistason, ja vapaaehtoisessa metsäsertifioinnissa sitoudutaan turvaamaan monimuotoisuutta lainsäädännön vaatimustasoa laajemmin.
Opinnoissa tutustutaan luontokohteisiin
Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa käydään läpi myös tilanteita ja toimintamalleja, joita voi tulla vastaan metsässä työskennellessä. Vaikka metsäkoneenkuljettaja saakin työmaa- ja korjuuohjeet urakanantajalta, voi vastaan tulla silti haastavia tilanteita, joissa on osattava käyttää omaa harkintakykyä sekä opittuja käytänteitä.
Yksi tällainen tilanne voi olla vastaan tuleva luontokohde, jota ei ole merkitty korjuuohjeeseen. Vaikka yleensä tällaiset kohteet on merkitty korjuuohjeeseen ja maastoon, on Suomen metsissä vielä paljon tunnistamattomia luontokohteita. Yksi osa metsäkoneenkuljettajan ammattitaitoa on tunnistaa tällainen tärkeä luontokohde, joka yleensä erottuu ympäröivästä metsästä kasvillisuuden ja pienialaisuuden perusteella. Talvisissa olosuhteissa tämä on toki todella haastavaa.
Opinnoissa tutustutaankin metsässä erilaisiin luontokohteisiin, jotka on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Kohteiden määrittelyssä hyödynnetään kasvillisuutta. Eroavaisuus vallitsevasta kasvillisuudesta, kohteen pienialaisuus sekä luonnontilaisuus kertovat yleensä siitä, että kyseessä on tärkeä elinympäristö.
Koska metsän eliöt ovat enimmäkseen hyvin pienikokoisia ja monimuotoisissa metsissä niitä elää tuhansia, keskitytään opetuksessa tärkeiden elinympäristöjen tunnistamiseen.
Lajien monimuotoisuuden turvaaminen perustuukin lajien tärkeiden elinympäristöjen huomioon ottamiseen. Esimerkki tästä voi olla vaikkapa luonnontilainen puro. Luonnonhoitotutkintoon valmentavan koulutuksen jälkeen opiskelijat suorittavat Suomen metsäkeskuksen järjestämän Tikkakortti-luonnonhoitotutkinnon.
Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli kestävän metsätalouden edistämisessä. Tulevaisuuden ammattilaiset ovat niitä, jotka tekevät ratkaisevia päätöksiä metsien käytöstä.
Ari Kinnunen työskentelee Koulutuskuntayhtymä OSAOssa metsäalan projektiasiantuntijana.
