Olli-Pekka Piekkarin matka koneistajaksi kulki kiinteistöhuollon kautta. Hyvä työllisyystilanne ja vaihtelevat tehtävät ovat hänen mielestään alan parasta antia. Koneistajan opinnot OSAOssa antoivat hänelle työelämään hyvän pohjan ja kunnialla hoidettu työelämässä oppiminen taskuun vakituisen työsopimuksen.
Vielä muutamia vuosia sitten Olli-Pekka Piekkari piti työkseen huolta siitä, että rakennukset pysyivät kunnossa ja niihin ilmaantuneet viat tulivat korjatuiksi. Useita vuosia kiinteistöhuollossa työskenneltyään hän alkoi miettiä alan vaihtamista.
”Kiinteistöhuollon puolella olin saavuttanut oikeastaan kaiken, mitä saavutettavissa oli, ja kaipasin uusia haasteita”, Olli-Pekka kertoo.
Sopivan alan valinta oli pitkälti käytännön sanelema. Jossain vaiheessa häntä kiinnostivat myös prosessinhoitajan työt, mutta koulutus koneistajaksi sattui alkamaan sopivaan saumaan, joten vaaka kallistui sen suuntaan. Ala on tuntunut omalta alusta lähtien.
Koneistajaksi Olli-Pekka valmistui OSAOsta noin kahden ja puolen opiskeluvuoden jälkeen.
”Hyvältähän tämä maistuu. Viimeinen jaksoni työelämässä oppimassa loppui perjantaina, ja tiistaina allekirjoitin vakituisen työsopimuksen samaan työpaikkaan. Eli kaikki meni juuri niin kuin pitikin”, hän tuumaa.
Tarkkuutta ja ongelmanratkaisutaitoja
Hyvä työllisyystilanne oli Olli-Pekalle tärkeä valintakriteeri opiskelualaa valitessa, ja hän arvostaa vakaita työoloja edelleen.
”Tämän alan firmat ovat yleensä vakavaraisia, eivätkä ne joudu usein lomauttamaan henkilökuntaansa. Minulle oli tärkeää päästä töihin ja nyt, kun työpaikka on varmistunut, pysyä siellä mahdollisimman pitkään.”
Koneistajien työpaikkoja ovat esimerkiksi suuret konepajat sekä kone- ja metalliteollisuuden alihankinnasta vastaavat pienyritykset. Koneistajat valmistavat erilaisia metallikappaleita ja koneiden osia joko yksittäiskappaleina tai sarjatuotantona. Työhön kuuluu myös muun muassa ohjelmointia, 3D mallinnusta sekä valmistettujen tuotteiden mittausta ja laadunvarmistusta.
Työssä vaaditaan tarkkuutta, hyvää hahmottamiskykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja. Jatkuvasti kehittyvä tekniikka takaa, että alalla on aina jotain uutta opittavaa.
Alan työllisyystilanne näyttää Olli-Pekan mukaan hyvältä myös jatkossa, ja töitä on tarjolla enemmän kuin tekijöitä olisi saatavilla. Vaihtelevat työpäivät ja -tehtävät ovat hänelle mieluisia, eikä kahta samanlaista päivää ole vielä sattunut kohdalle.
”Päivittäin vastaan tulee jotain uutta, joten kaikkea opittua pääsee jatkuvasti soveltamaan. Riippuu paljon firmasta ja asiakkaasta, millaista palikkaa milloinkin tehdään.”
Olli-Pekka ei osaa sanoa, mikä osa-alue hänen työssään on kaikkein mieluisin.
”Kaikissa töissä on sekä mieluisat että vähemmän mukavat hommansa, mutta jokainen niistä on tehtävä. Minulle pääasia on vain se, että töitä löytyy ja niitä pääsee tekemään.”
Se, mitä tehdään, tehdään kunnolla
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon johtava koulutus OSAOssa oli Olli-Pekan mielestä hyvä kokonaisuus. Koulussa tehtiin mielekkäitä asioita, ja kaikki opittu loi hyvän pohjan työelämässä toimimiselle.
”Sieltä saatiin perusteet, mutta niinhän se on, että ammattilaiseksi sitä oppii vasta työelämässä. Opettajia olisi voinut olla enemmän, mutta tykkäsin kyllä tästä koulutuksesta.”
Olli-Pekalla ei ollut vaikeuksia hankkia paikkoja, joihin mennä oppimaan työelämässä. Viimeisimmän jaksonsa hän suoritti KL Toolsilla.
”Teimme työstökeskuksella erilaisia kappaleita asiakkaiden tilausten mukaan. Välillä työn alla oli pientä sarjaa, välillä tuotimme satojen kappaleiden eriä.”
Tahti, jolla työelämässä oppimassa toimittiin, muuttui heti vauhdikkaammaksi kuin koulussa, mutta siihen tottui nopeasti. Vaikka tehtävää on paljon, paine ei ole kasvanut missään vaiheessa liian suureksi.
”Teemme töitä kolmessa vuorossa. Stressiä ei ole tullut, sen verran aina tehdään kuin ehditään.”
Koneistajan uraa pohtiville ja opiskelunsa vasta aloittaneille Olli-Pekalla on kaksi vinkkiä. Työpaikat, joihin haluaa päästä oppimaan työelämässä, kannattaa valita tarkasti. Ja koska näitä jaksoja on vähän, ne kannattaa hoitaa viimeisen päälle kunnialla loppuun.
”Varsinkin nuorille nämä ovat erittäin hyviä paikkoja näyttää omaa osaamistaan ja sitä, millainen kaveri oikein on. Samalla saa jo vähän jalkaa firman oven väliin ja mahdollisesti myöhemmin sieltä kesätöitä tai jopa ihan vakituisen työpaikan.”
Olli-Pekan suunnitelmissa on työskennellä kaikessa rauhassa koneistajana ainakin joitakin vuosia, mutta tulevaisuudessa jatko-opiskelutkin voisivat kiinnostaa.
”En vielä osaa sanoa, tuleeko kouluun palattua. Jos tulee, niin varmasti se olisi jotain tähän alaan liittyvää jatkoa. Jossain vaiheessa voisi olla kiinnostavaa päästä sitä kautta erilaisiin töihin.”
Oulu on Olli-Pekan mielestä mukava asuinpaikka, josta hänellä perheineen ei ole hinkua muuttaa heti pois. Ja kun töitäkin tuntuu riittävän mukavasti, niin miksipä olisikaan. Pieni arjen plussa on myös lyhyt työmatka – kotoa työpaikalle on matkaa vain vajaat kaksi kilometriä.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon voi opiskella OSAOn Kaukovainion tekniikan yksikössä.
