Johtajan puheenvuoro: Mikä ihmeen kuntayhtymä?

Ammatillista koulutusta järjestetään Suomessa usealla eri tavalla. Ammatillisia oppilaitoksia on muun muassa osana kuntien ja kaupunkien toimintaa, kunnallisina liikelaitoksina, osakeyhtiöinä sekä kuntayhtyminä, kuten OSAO. 

Oletko koskaan tullut miettineeksi, mikä oikeastaan on kuntayhtymä? Tämän kirjoituksen tarkoitus on kertoa kansantajuisesti, mikä on kuntayhtymä. Tehtävä ei ole aivan helppo ja lukija päättää, selvittikö lakimies sotkuisen asian vai sotkiko selvän asian.

Kuntayhtymä perustetaan jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Perussopimus on siis jäsenkuntien välinen sopimus, jossa itse kuntayhtymä ei ole sopijaosapuolena. Perussopimuksessa kuntayhtymän perustajat sopivat muun muassa kuntayhtymän nimestä, tehtävistä, jäsenkuntien vastuista kuntayhtymälle, kuntayhtymän toimielimistä, sen taloudesta sekä siitä, miten kuntayhtymän purkaminen tapahtuu, jos se joskus päätetään lakkauttaa. Kuntalaissa säädetään tarkemmin, mistä kaikesta kuntayhtymän perussopimuksessa tulee sopia. OSAO on kahdeksan kunnan perustama kuntayhtymä, jonka nykyinen perussopimus on tullut voimaan 1.7.2019.

Kuntayhtymä on jäsenkunnistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö, toisin kuin esimerkiksi kunnallinen liikelaitos. Kuntalaki määrää, että kuntayhtymän nimessä on oltava sana ”kuntayhtymä”. Sen vuoksi mekin olemme viralliselta nimeltämme Koulutuskuntayhtymä OSAO. 

Perussopimuksen lisäksi kuntalaki säätää kuntayhtymistä sekä niiden tehtävistä, ja kuntayhtymää voi hallintonsa osalta verrata kuntaan. Kuntayhtymällä, kuten kunnallakin, on oltava toimintansa perustaksi hallintosääntö sekä jatkodelegointisäännöt. Kuntayhtymää, kuten kuntiakin, koskevat hallintolain, julkisuuslain, hankintalain ja iso osa kuntalain säännöksistä sekä monet muut kuntia koskevat lait, asetukset sekä alempitasoiset ohjeet ja määräykset. 

OSAOn perussopimuksen mukaan meidän tehtävämme on järjestää jäsenkuntien puolesta järjestämisluvan mukaista ammatillista koulutusta ja tutkintoja sekä ylläpitää alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Kuntayhtymä on alusta ja mahdollistaja meidän tärkeälle perustehtävällemme.

Kuntayhtymän hallinto- sekä delegointisäännöissä tulee määrätä ennen kaikkea kuntayhtymän toimielinten sekä viranhaltijoiden toimivallasta sekä vastuista. Siis siitä, kuka päättää mistäkin asiasta. Lisäksi hallintosäännössä määrätään esimerkiksi organisaatiorakenteesta, toiminnan valvonnasta ja taloudenhoidosta. Kuntalaissa on listaus siitä, mistä kaikesta kunnan ja kuntayhtymän hallintosäännössä tulee määrätä. 

OSAOlla on kolme kuntalain ja perussopimuksen määräämää varsinaista toimielintä: Yhtymäkokous, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta. Oikeusturvatoimikunta on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen toimielin. Meidän toimielimistämme yhtymähallitus on siirtänyt sille hallintosäännöllä määrättyä toimivaltaa edelleen viranhaltijoille ”Yhtymähallituksen toimivallan siirtäminen” (delegointi) -nimisellä asiakirjalla. OSAOn kaikki keskeiset asiakirjat löytyvät yhdestä paikasta täältä. 

Miksi hankinnat pitää kilpailuttaa? Miksi pitää noudattaa julkisuuslakia? Miksi virat ja tehtävät pitää laittaa hakuun? Miksi kunnallinen toimielin ei voi pitää sähköpostikokousta, kuten osakeyhtiön hallitus? Tällaisiin kysymyksiin olen kuntalakimiehen työssäni törmännyt. Vastaus on, että siksi, koska me olemme julkisilla varoilla toimiva viranomaistaho, ja meidän tulee noudattaa niitä lakeja, sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat kuntayhtymiä. 

Tästä ei kuitenkaan saa seurata sitä, että varsinainen perustehtävämme pyörii hallinnon ympärillä. Hallinnon tulee olla alusta ja mahdollistaja tuottaa laadukasta ja vaikuttavaa ammatillista koulutusta.

Itse näen OSAOn yhtenä suurena koneena, jossa jokainen hammaspyörä on yhtä tärkeä ja välttämätön koneen käymiselle. Hallinnon hammaspyörien tulee osaltaan mahdollistaa se, että varsinaisen tehtävämme hammaspyörät pyörivät mahdollisimman kitkatta.

Tuomas Möttönen on Koulutuskuntayhtymä OSAOn hallintojohtaja.