Tämä kirjoitus on kolmas osa blogikirjoitussarjasta, joiden aikana hahmottuu liikunnallisia ja luovia menetelmiä hyödyntävän uraohjauksen toimintamalli. Voit lukea ensimmäisen osan täältä ja toisen osan täältä.
Blogin edellisessä kirjoituksessa hahmottelimme teoreettisia yhteyksiä uraohjauksen ja kokemusliikunnan välille. Yhteyspiste löytyi minäpystyvyydestä eli omista onnistumisen kokemuksista ja pätevyyden tunteista. Onnistumisen kokemukset nousevat arvoonsa erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka eivät koulun arjessa, oppitunneilla saa riittävästi onnistumisia tai koe pätevyyden tunteita. Koulupäivään sisällytettyjen toiminnallisten menetelmien, kuten kokemusliikunnan keinoin myös näille nuorille mahdollistuu kokemus omasta osaamisesta ja pystyvyydestä. Positiiviset kokemukset mahdollisesti edistävät nuoren halua olla osa kouluyhteisöä sekä lisäävät opiskelumotivaatiota. Lisäksi yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä, mikä on varsinkin opintojen alkuvaiheessa tärkeää.
“Pohdimme kehollisen oppimisen mahdollisuuksia tukea nuoren tulevaisuussuuntautuneisuutta.”
Blogin kolmannessa osassa pohdimme kehollisen oppimisen mahdollisuuksia tukea nuoren tulevaisuussuuntautuneisuutta. Tulevaisuussuuntautuneisuus tarkoittaa sitä, että nuori pystyy ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan avoimena ja mahdollisuuksia sisältävänä. Tulevaisuussuuntautunut nuori kykenee asettamaan itselleen tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevaisuusohjaus on yksi ohjausalan elementti yksilö- ja ryhmäohjauksen tueksi. Voit lukea aiheesta lisää Tulevaisuusohjaus-nettisivulta.
“Tulevaisuussuuntautunut nuori kykenee asettamaan itselleen tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Kehollisessa oppimisessa oppimista nähdään tapahtuvan myös kehon kautta. Kehon kautta oppiminen tarkoittaa kehollisuuden, kuten liikkumisen ja tilassa olemisen osallisuutta oppimisprosessiin. Tiivistetysti kyse on siitä, että ihminen vastaanottaa ja käsittelee opeteltavaa asiaa myös kehonsa kautta lukemisen, kuuntelemisen ja käsillä tekemisen lisäksi. Lisäksi liikunnalla on tutkitusti oppimista edistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi ennen oppituntia tapahtuva liikunta, kuten kouluun kävely tai pyöräily sekä välituntiliikunta, virkistää mieltä ja parantaa keskittymiskykyä useaksi tunniksi eteenpäin.
“Ennen oppituntia tapahtuva liikunta, kuten kouluun kävely tai pyöräily sekä välituntiliikunta, virkistää mieltä ja parantaa keskittymiskykyä useaksi tunniksi eteenpäin.”
Kehollisen oppimisen yksi keskeisimmistä oppimista edistävistä seikoista on merkityksellisyys. Liikkuen, yhdessä tehden ja kokien opittava aihe muodostuu merkityksellisemmäksi ja opiskelijan omaan kokemusmaailmaan yhdistyväksi. Kehollisen oppimisen kautta opeteltavasta asiasta jää jälki kehomuistiin, ja yhdessä tekemällä ja kokemalla jää jälki tunnemuistiin. Näin ollen syntyy syvempi ja merkittävämpi oppimiskokemus ja muistijälki.
“Liikkuen, yhdessä tehden ja kokien opittava aihe muodostuu merkityksellisemmäksi ja opiskelijan omaan kokemusmaailmaan yhdistyväksi.”
Ajatellaan hetki juuri peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen tullutta nuorta, joka ei vielä tiedä mitä elämältään ja tulevaisuudestaan haluaa. Hän ei ole jostain syystä kiinnittynyt kouluyhteisöön, jää välituntisin helposti istumaan syrjempään, eikä hän ole motivoitunut opintoihin. Nuori ei koe kuuluvansa kouluyhteisöön. Syynä voi olla se, ettei hänelle ole muodostunut kaverisuhteita muiden nuorten kanssa. Kouluyhteisöön kuulumattomuuden tunne voi saada nuoren pohtimaan omaa kiinnittymistään opiskeltavaan alaansa ja mahdollisesti kokemaan, ettei ala olekaan oma. Opiskeltavaan alaan kiinnittymättömyys voi olla syynä heikkoon opiskelumotivaatioon sekä innottomuuteen tavoitella asioita tulevaisuudesta. Oman tulevaisuuden hahmottuminen voi näin ollen muuttua yhä hankalammaksi, ja nuori kokea asioihin tarttumisen vaikeammaksi ja vaikeammaksi.
Oppituntien ja oppiainesisältöjen toiminnallistamisessa ja liikunnallistamisessa ollaan paikoin jo pitkällä. Aiheen parissa OSAOllakin työskentelee Amiskoutsi Janne. Aktiivisuuden lisääminen paljon istumista sisältäviin päiviin tapahtuu yksinkertaisimmillaan istumista vähentämällä ja tauottamalla. Kaikkein vähiten liikkuvat opiskelijat saavat terveyshyötyjä jo säännöllisestä istumisen vähentämisestä ja asentojen vaihtamisesta esimerkiksi seisomaan nousemalla (Pesola 2016; Juutinen Finni & Pesola 2017). Aivot liikkeelle! -teoksessa (2016) on runsaasti esimerkkejä, kuinka oppiaineita ja -tunteja voi liikunnallistaa, ja kuinka liikkeen kautta voi oppia uusia asioita. Kehollisen oppimisen hyötyjä voidaan perustella seuraavasti:
- Abstraktit käsitteet voivat konkretisoitua kehollisen oppimisen avulla
- Kognitiivisen kuorman vähentyminen->työmuistia vapautuu itse ongelman ratkaisuun
- Kun sekä eri aistit ja keho osallistuvat oppimisprosessiin voi syntyä entistä pysyvämpiä muistijälkiä (https://www.kll.fi/filebank/2951-Aivot_liikkeelle_Educa-Moilanen.pdf)
Palataan hetkeksi ajattelemaan nuorta. Voimme olla yhtä mieltä siitä, että tulevaisuus voidaan mieltää abstraktiksi käsitteeksi, jonka ajattelu voi olla haasteellista itse kullekin. Ongelmanratkaisukykyä siis tarvitaan oman tulevaisuuden suunnittelussa. Irrallisilta ja kaukaisilta tuntuvat ajatukset tulevaisuudesta eivät kosketa nuorta, eikä tulevaisuus tunnu kietoutuvan nuoren kokemusmaailmaan. Irrallisiksi ja kaukaisiksi jäävät ajatukset voivat osaltaan vaikuttaa nuoren haluttomuuteen suuntautua ja ponnistella kohti tulevaisuutta – hetkessä eläminen on helpompaa.
“Kehollisen oppimisen keinoin tulevaisuussuuntautuneisuutta voidaan edistää samoilla periaatteilla kuin muissakin oppiaineissa.”
Kehollisen oppimisen keinoin tulevaisuussuuntautuneisuutta voidaan edistää samoilla periaatteilla kuin muissakin oppiaineissa. Kehollisesti ja toiminnallisesti koetut asiat omasta tulevaisuuden suunnittelusta hahmottuvat nuorelle konkreettisemmiksi tavoitteiksi, joiden tavoittelu muuttuu saavutettavissa olevaksi. Tulevaisuutta käsittelevien asioiden, kuten esimerkiksi erilaisiin ammattirooleihin tai tulevaan ammattiin liittyviin vahvuuksiin tutustuminen voi yhdessä ja toiminnallisesti tehden mahdollistaa nuorelle positiivisia kokemuksia. Ryhmässä koetut positiiviset kokemukset omasta pystyvyydestä, liikkumisen tuoma mielihyvä ja vertaisilta saatu vahvistus omille tulevaisuuden valintoja käsitteleville pohdinnoille voivat edistää nuoren tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kannustaa tavoittelemaan itselle merkityksellisiksi muodostuneita asioita. Liikunnan luovuutta lisäävä vaikutus tukee ongelmanratkaisukykyä, ja aiemmin isoiksi koetut haasteet eivät oppimistilanteen jälkeen enää vaikuta kohtuuttomilta vaan saavutettavilta.
“Ryhmässä koetut positiiviset kokemukset omasta pystyvyydestä, liikkumisen tuoma mielihyvä ja vertaisilta saatu vahvistus omille tulevaisuuden valintoja käsitteleville pohdinnoille voivat edistää nuoren tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kannustaa tavoittelemaan itselle merkityksellisiksi muodostuneita asioita. Liikunnan luovuutta lisäävä vaikutus tukee ongelmanratkaisukykyä ja aiemmin isoiksi koetut haasteet eivät oppimistilanteen jälkeen enää vaikuta kohtuuttomilta vaan saavutettavilta. “
Mikäli kaipaat työhösi lisää tulevaisuussuuntautuneisuutta edistäviä menetelmiä, olet tervetullut Höntsä -hankkeen järjestämään kaksipäiväiseen Kokemusliikunta ja luovat menetelmät nuorten ohjauksessa -koulutukseen osa 1. ke 27.11. ja osa 2. ma 2.12. klo 12 – 15 Oulun Keilahallille. Koulutuksessa syvennytään käytännönläheisesti kokemusliikunnan ja luovan toiminnan menetelmiin yhdistettynä elämänhallinta taitojen oppimiseen.
Lisätietoja Ulla-Maijalta ulla-maija.luoma@odl.fi tai Riitalta riitta.pyky@odl.fi
Koulutukseen voit ilmoittautua alla olevasta painikkeesta
Rentoja hetkiä marraskuuhun,
Sirpa ja Ulla-Maija
Lähteet:
Juutinen Finni, Taija & Pesola, Arto 2017. Liikunta ja liikkumattomuus vaikuttavat terveyteesi – yhdessä ja erikseen. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/62654/1/lt5173237.pdf
Moilanen, Hannu 2018. Aivot liikkeelle! Lisää liikettä Tehokkaampaa oppimista -luento. Jyväskylän yliopisto 26.1.2018. Saatavilla: https://www.kll.fi/filebank/2951-Aivot_liikkeelle_Educa-Moilanen.pdf
Moilanen, Hannu & Salakka, Helena 2016. Aivot liikkeelle! Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella. PS-kustannus. Juva
Pesola, Arto 2016. Onko istumisen vähentäminen hyödyllistä – tai edes mahdollista? Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54801/1/pesolaonkoistumisen.pdf
Tulevaisuusohjaus Työkaluja ja tehtäviä erilaisia tulevaisuuksia varten. Saatavilla: https://tulevaisuusohjaus.fi/
