Kävelin eilen oppilaitoksen käytäviä pitkin ja askel tuntui erityisen kevyeltä, olisiko ollut kevätauringon ansiosta. Matkalla kohtasin opiskelijaryhmiä sohvaryhmillä kännyköineen, kiireisiä opettajia ja oppilaitoksen henkilökuntaa. Koska olin niin innostunut päivästä, huikkailin vastaantulijoille ja sohvilla loikoilijoille aamutervehdyksiä. Jokainen, siis ihan jokainen, vastasi tervehdykseeni hymyillen ja selvästi ilahtuneena.
Illalla uutisten äärellä jäin vielä miettimään näitä päivän pieniä kohtaamisia. Edelleen ne lämmittivät ja toivat hyvää mieltä iltaani. Mikä valtava voima niillä olikaan, ohikiitävillä hetkillä.
Positiivinen ja kannustava lähestymistapa jättää ihan erilaisen jäljen, kuin sen vastakohta.
Kohtaaminen on enemmän, kuin pelkkä fyysinen tapaaminen. Se on tilaisuus ilahduttaa hetkessä, olla läsnä toiselle ihmiselle, kuunnella ja ymmärtää. Kohtaaminen ei edellytä sovittuja, kalenteriin merkittyjä ajankohtia vaan ne voivat olla oppilaitoksen arjessa pieniä ohikiitäviä hetkiä. Yhdessä hetkessä olet voinut saada hymyn, joka kantaa pitkän aikaa.
Pienet kohtaamisten hetket muodostavat ison osan oppilaitoksessa valitsevaa toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, jotka luovat pohjan turvallisuuden tunteelle, yhteenkuuluvuudelle ja sille tärkeimmälle, oppimiskokemukselle. Kun kohtaamme toisemme, meillä on mahdollisuus valita, millaisen lähestymistavan otamme. Se on nimenomaan valinta. Positiivinen ja kannustava lähestymistapa jättää ihan erilaisen jäljen, kuin sen vastakohta. Se tarkoittaa sitä, että kohtelemme toisiamme kunnioituksella ja ystävällisyydellä, kannustamme toisiamme saavuttamaan parhaamme ja olemme valmiita tukemaan toisiamme vaikeina hetkinä.
Kannustava lähestymistapa ei tarkoita pelkästään sitä, että kehutaan hyvästä suorituksesta tai onnistumisesta. Se ei tarkoita sitä, että negatiivisuudelle ja yhteisten pelisääntöjen rikkomiselle käännettäisiin selkä. Se tarkoittaa, että annamme tukea ja rohkaisua myös silloin, kun asiat eivät mene niin kuin olisimme toivoneet. Että emme tuomitse tai arvostele toisiamme virheistä, vaan kannustamme oppimaan niistä ja kasvamaan niiden kautta.
Kannustava lähestymistapa muuttaa koko toimintaympäristön ilmapiirin. Se voi tehdä oppilaitoksesta paikan, jossa jokainen opiskelija tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin hän on. Se voi lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja innostusta oppimiseen sekä luoda positiivisia ihmissuhteita yhteisön jäsenten välille.
Oppilaitoksella on poikkeuksellisen tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Miksi siis kohtaamisesta ja kannustamisesta puhuminen on nyt erityisen tärkeää? Tällä viikolla vietetään opiskelijoiden mielenterveysviikkoa, jonka avulla halutaan kiinnittää huomiota hyvinvointiin ja rakentaa mielenterveysystävällisempää opiskelukulttuuria. Mikä olisi parempi tapa aloittaa mielenterveysystävällinen opiskelukulttuuri kuin kiinnittämällä huomiota arkisiin kohtaamisiin?
Viime aikoina opiskelijoiden mielenterveyden tilasta on puhuttu paljon. Kouluterveyskysely ja monet viime viikkojen tapahtumat nostavat asiaa esille entisestään. Oppilaitoksella on poikkeuksellisen tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Siellä vietetään iso osa vuorokaudesta ja se rakentaa nuorten arkea toimintakulttuurina. Turvallinen ja kannustava oppilaitosympäristö on perusta, joka luo pohjan oppimiselle ja kasvulle. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan ja asenteellaan vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteisömme muotoutuu.
Kohdataan toisemme ajatuksella ja lempeästi. Se on avain kaikkeen hyvinvointiin!
Mielenasiat tutuksi -hankkeen projektipäällikkö Ellen Nissinen on pitkän linjan opetuksen kehittäjä ja lempeän kohtaamisen puolestapuhuja.
