Kilpailu osaavasta työvoimasta on kiristynyt Suomessa. Korona-aika on lisännyt huomattavasti ammatinvaihtajia alalta toiselta. Ennen kaikkea ravintola-alan työntekijöitä on siirtynyt muihin työtehtäviin koronan puristettua ravintolat tiukoille. Työvoimapula on nyt laajentunut koskemaan useita muitakin aloja.
Oulun seutua koettelee samaan aikaan sekä työttömyys että työvoimapula. Yritykset ovat meihin koulutuksenjärjestäjiin yhteydessä entistä tiiviimmin. Yhtä lailla on Suomessa herätty vaatimaan voimakkaampaa työperäistä maahanmuuttoa. Millä ratkaisemme kohtaanto-ongelman? Asiahan koskettaa meitä kaikkia; yhteiskunta tarvitsee tekijöitä.
Koulutuksen osalta yksi keskeinen vastaus haasteeseen on oppilaitosten ja yritysten sekä julkisen sektorin työnantajien yhä vahvempi yhteistyö. Aktiivisimmat työnantajat pärjäävät intensiivisellä oppilaitosyhteistyöllä. Yhtä lailla ammatillisten kouluttajien pitää pyrkiä jatkuvaan uusiutumiseen. Yrittäjien viesti on varsin selkeä: oppilaitosten edustajia kaivataan enemmän työpaikoille.
Työttömille löytyy laajasti erilaista koulutusta. Työttömien aktivointi on keskeinen osa kohtaanto-ongelman ratkaisua. Työperäinen maahanmuutto on yksi vastaus haasteeseen, mutta myös kotouttamiseen pitää saada lisää onnistumisia. Englannin kielen hyödyntäminen laajemmin koulutuksessa helpottaisi työvoimapulaa. Tässä osaratkaisuja kohtaanto-ongelmaan.
Kirjoittaja Jarmo Paloniemi toimii kuntayhtymäjohtaja-rehtorina Koulutuskuntayhtymä OSAOssa.
