Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeessa kartoitettiin OSAOn opiskelijoiden ohjaustarpeita ja tutustuttiin koulutuksen järjestäjien käyttämiin digiohjausratkaisuihin. Tuloksena saatiin kattavasti tietoa ohjauksen ja tuen kehittämisessä hyödynnettäväksi. Hanke esittää, että OSAOssa otettaisiin käyttöön tekstiviestipohjainen matalan kynnyksen ohjausbotti täydentämään ohjauksen palvelukokonaisuutta.
Lokakuussa päättynyt Kohti saavuttavaa digiohjausta (ESR) -hanke selvitti OSAOn opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia opintojen aikana saamastaan ohjauksesta. Hanke järjesti kevään 2023 aikana kaikkiaan 7 työpajaa, joissa eri alojen opiskelijat pääsivät pohtimaan mm. ohjauksen plussia ja miinuksia, muistelemaan ohjaukseen ohjautumista ja syitä ohjaukselle. Erityisen tuen opiskelijat ja S2-opiskelijat pääsivät ääneen haastattelujen kautta.
Hankkeen loppuvaiheessa tulokset täsmentyivät yhden työpajan ja kyselyn myötä. Opetus- ja ohjaushenkilöstö – opinto-ohjaajat, erityisopettajat, asuntolaohjaajat ja ohjauksen hankkeiden toimijat – kommentoivat ja täydensivät opiskelijoilta kerättyä aineistoa selvityksen edetessä.
Kaikkiaan hanke tavoitti yli sata opiskelijaa ja noin 40 opiskelijoita työssään ohjaavaa. Hanke lähestyi opiskelijalähtöisyyttä palvelumuotoiluprosessina ja ohjaustarpeiden kartoitus eteni avoimista kysymyksistä tarkentavaan työskentelyyn vuoropuhelussa OSAOn opetus- ja ohjaushenkilöstön, pedagogisten prosessien ja digipedagogiikan asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen osallistavan kehittämisen malli on hyödynnettävissä pedagogisessa kehittämisessä laajemminkin.
Opiskelijoita osallistamalla saadaan entistä laadukkaampaa ohjausta
Kevään työpajoissa eri-ikäiset ja -taustaiset opiskelijat pääsivät visioimaan, millaista ohjaus olisi, jos opiskelijat itse saisivat päättää. Apuja visiointiin he saivat apukysymyksistä: ”Milloin, keneltä, mihin aikaan, missä, nimettömänä vai kasvotusten?”
Opiskelijat toivovat ohjauksen olevan ensisijaisesti kohtaavaa, tarvelähtöistä ja nopeasti tarpeeseen vastaavaa. Jollekulle se tarkoittaa anonyymia yhteydenottoa ajasta ja paikasta riippumatta, jollekulle juttutuokiota tutun aikuisen kanssa kahvikupposen äärellä, toiselle yhteydenottoa sopivana hetkenä kasvotusten ja toiselle viestinvaihtoa.
Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että opiskelijoilla ja opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on samansuuntainen käsitys opiskelijoiden ohjaustarpeista. Tulos vahvisti käsitystä ohjaustarpeiden yksilöllistymisestä mutta myös siitä, että digi-/etäohjaus on vakiinnuttanut asemansa, kunhan ohjaukseen ohjautuminen tapahtuu oikea-aikaisesti, ja ohjaus on kohtaavaa.
Koronavuosien etäopetuskokemukset nostivat esiin jo pidempään jatkuneen ohjauksen ja tuen tarpeen polarisoitumisen. Hanke teki näkyväksi sen, että eniten ohjausta tai tukea tarvitsevista opiskelijoista useilla on vahva ohjauskontakti erityisen tuen tukitoimen, opva-opintojen tai ohjauspajojen kautta. Ohjaustarpeet kuitenkin saattavat muuttua nopeasti elämäntilanteen tai oppimisympäristön vaihtumisen myötä. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että ensimmäinen työpaikkajakso aiheuttaa epävarmuutta myös opiskelijoilla, jotka kokevat ohjauksen muutoin olevan riittävää.
Ohjauksen laatua, saavutettavuutta ja eettisyyttä onkin se, että mahdollistetaan erilaiset tavat saada ohjausta ja kuunnellaan opiskelijoiden toiveita arjessa ja huomioidaan opiskelijan kokonaistilanne. Tästä syystä digiohjausta on syytä kohdentaa myös täsmentymättömiin ohjaustarpeisiin.
Digiohjaus täydentää opiskelijan ohjauspolkua
Opiskelijoiden ohjausnäkemyksen mukaan ohjaus OSAOssa on pääosin laadukasta ja saavuttavaa. Hankkeen selvityksessä ei noussut esiin opiskelijan ohjauspolulta yksittäistä kohtaa, jossa ohjausta ei koettaisi olevan saatavilla. Tulos kertoo OSAOn ohjauksen kokonaisuuden laadukkuudesta ja uraohjauksellisen henkilökohtaistamisen prosessissa määritellyn vähimmäisohjauksen toimivuudesta.
Aineisto toi esiin kuitenkin sen, että ohjaus kohtaa opiskelijan ohjaustarpeet vaihtelevasti. Tämä johtuu osittain yksilöllisistä ohjauksen ja tuen tarpeista, mutta tekee näkyväksi myös yksikkö- ja alakohtaista vaihtelua arkipäivän käytännöissä. Kokemus laadukkaasta ohjauksesta, jossa opiskelija tarpeineen ja kokonaistilanteineen kokee tulleensa kohdatuksi, myös henkilöityy opiskelijoiden kertomuksissa.
Konkreettista digiohjauksen kohdentamista
Opiskelijoilta kerätyn aineiston analysointi nosti esiin seitsemän ohjaustarvetta, jotka sijoitettiin OSAOn uraohjauksellisen henkilökohtaistamisen prosessikuvaukseen digiohjauksen kohdentamisen konkretisoimiseksi. Ohjaustarpeiden ryhmittelyyn vaikuttivat opintojen vaihe ja se, keneltä/mistä ohjausta, neuvoa tai tukea kuhunkin ohjaustarpeeseen on saatavilla.
Ohjaustarpeet
- Ohjaustarve 1: HOKS-prosessi
- Ohjaustarve 2: Työelämässä oppiminen ja näyttö
- Ohjaustarve 3: Uraohjaus (ohjaus opintojen loppuvaiheessa, jatko-ohjaus)
- Ohjaustarve 4: Opiskeluhuollon palveluihin ohjautuminen
- Ohjaustarve 5: ”Mitä, missä, milloin?” (työjärjestysepäselvyydet, ”keneltä kysyisin?”)
- Ohjaustarve 6: Opiskelijan etuudet (opintotoimisto, Kela-asiat jne.)
- Ohjaustarve 7: Oppimissisältöihin/opetustilanteisiin liittyvät ohjaustarpeet.
Ohjaustarpeista johdettiin ehdotus ohjausbotin kohdentamiseksi. Täsmentämättömien ohjaustarpeiden huomioimiseksi kohdennusehdotuksiin lisättiin kahdeksanneksi laaja kohdennus, joka voi tarkoittaa vaikkapa ohjausbotin kohdentamista kaikille samaan aikaan aloittaneille opiskelijoille, ja jonka polutuksessa huomioidaan kaikki ohjaustarpeet. Ohjausbotin kohdennusesityksen ulkopuolelle jäi ohjaustarve 7.
Ohjausbotin kohdennus
- Ohjaustarve 2 – huomioiden työpaikkaohjauksen rajapinta
- Ohjaustarve 3 – mahdollinen laajennus jo valmistuneiden mutta sijoittumattomien opiskelijoiden jatko-ohjaukseen
- Ohjaustarve 4 – hyvinvointialueen toimintamallien muotoutuessa tiiviissä yhteistyössä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa
- Ohjaustarve/kohdennusehdotus 8 – laajalla kohdennuksella on mahdollista vastata kaikkiin ohjaustarpeisiin
Seuraava vaihe: OSAO-botti
Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankeen tuloksena syntyi esitys ohjausbotin käyttöönotosta. Suositus perustuu erityisesti hankkeen selvittämiin pedagogisiin ohjaustarpeisiin.
Palveluntuottajia vertailtaessa korostuivat muiden koulutuksen järjestäjien kokemukset, soveltuvuus pedagogiseen ohjaukseen, mukautuvuus eri ohjelmistojen rajapintoihin sekä käytettävyys ja kokemukset resurssin tarpeesta.
OSAOn opiskelijoiden ohjauspolkua täydentämään sopivimmaksi hanke nostaa Annie-ohjausbotin. Annie-botti on tekstiviestipohjainen eli opiskelijan ei tarvitse asentaa ja ottaa haltuun uutta sovellusta. Ohjausbotti välittää opiskelijalle ennalta laaditun kyselyn aloittaen kysymällä vaikkapa: ”Mitä kuuluu? Mietityttääkö sinua jokin asia opinnoissasi?”
Vastaamalla kysymykseen kerrallaan opiskelija ohjautuu ohjaustarpeensa mukaiselle polulle, jonka päätepisteenä on esim. yhteydenottopyyntö opolle tai kuraattorille tai suora linkki opiskelijan tarvitseman tiedon ääreen nettisivuille. Kysely voidaan ajoittaa vaikkapa työpaikkajakson alkuun tai sillä voidaan reagoida oppimisanalytiikan avulla yksilöllisesti vaikkapa poissaoloihin tai opintojen etenemättömyyteen.
Ohjausbotti ei kerää henkilötietoja ja sen on mahdollista toimia eri ohjelmistojen tai opiskelijahallintajärjestelmien rajapinnassa. Näin ollen se soveltuu käytettäväksi myös jo vaikkapa tutkintoon valmistuneiden opiskelijoiden jatko-ohjauksessa. Botin kohdentamisen, polutuksen ja käyttöprosessin sujuvuuden varmistamiseksi hanke suosittaa yhteistyötä kohdennuksen kannalta keskeisten toimijoiden (esim. opiskeluhuolto tai työpaikkaohjaajat) kanssa käyttöönottoa valmisteltaessa.
Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeen tulokset tarjoavat pohjan ohjausbotin pilotoinnille, ja sen tuloksia on jo hyödynnetty jatkohankkeistusta suunniteltaessa.
Noora Askinen on opinto-ohjaaja ja ammatillinen erityisopettaja, joka toimi ESR-rahoitteisessa Kohti saavuttavaa digiohjausta -hankkeessa projektipäällikkönä. Tällä hetkellä Noora työskentelee uraohjaajana OSAOn Haukiputaan yksikössä.
