Maahanmuuttaneiden kielikerhossa opiskellaan suomea laulun ja leikin siivittämänä

OSAOn koordinoiman Kotoa työelämään – Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeen kielikerho vauhdittaa vanhempainvapaalla olevien maahanmuuttaneiden kotoutumista. OSAOn lähihoitajaopiskelijat saavat kielikerhon ohjaustilanteista arvokasta työkokemusta.

OSAOn Kotoa työelämään – Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hanke edistää kotona lapsia hoitavien maahanmuuttaneiden vanhempien kotoutumista. Vanhemmat pääsevät sukeltamaan suomen kielen saloihin kaksi kertaa viikossa järjestettävässä kielikerhossa yhdessä lastensa kanssa. Kielikerhoa vetää OSAOn S2-opettaja Tuire Leinonen. 

“Kielikerhossa käyvät vanhemmat eivät kuulu minkään palveluiden piiriin. Tämän lisäksi vanhemmilla ei ole kotona välttämättä muita suomen kielen puhujia. Suomen kielen taito saattaa taantua, jos perheessä on useampia lapsia ja poissaolo työelämästä tai opiskelusta kestää pidempään”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Eija Kuha. 

Vanhempainvapaalla kotona lapsia hoitavat pääsääntöisesti naiset. Maahanmuuttajanaisilla työllisyysasteen kehitys on kantasuomalaisiin verrattuna hidasta, Eija Kuha sanoo.

“Heikko työmarkkina-asema voidaan nähdä maahanmuuttajanaisten suurimpana kotoutumisen esteenä.”

Eija Kuha kuvattuna ulkona päällään valkoinen kauluspaita, taustalla vihreää puustoa.
Vanhemmat voivat tulla kielikerhoon matalalla kynnyksellä yhdessä lastensa kanssa, hankkeen projektipäällikkö Eija Kuha kertoo.

 

Kielen oppiminen tapahtuu kielikerhossa rennolla ja luovalla tavalla. 

“Opiskelemme arkielämässä tarvittavaa sanastoa, puhumista ja kuullun ymmärtämistä esimerkiksi musiikin ja laulun avulla. Kielen oppiminen tapahtuu leikin ja lasten kanssa tekemisen kautta vähän huomaamattakin”, Eija Kuha kertoo. 

Rohkeus kommunikoida lisääntyy

Thaimaasta kotoisin oleva Wanpen Sisettakul on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Hän näki kielikerhon mainoksen päiväkodin ilmoitustaululla ja päätti lähteä mukaan.

“Lähdin mukaan kielikerhoon vahvistamaan suomen kielen taitoani. Kieltä täytyy opiskella koko ajan, jotta siinä kehittyy. Opiskelin aikaisemmin suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa. Kielikerhossa pystyn kertaamaan suomen kieltä”, hän kertoo.

Wanpen Sisettakul kuvattuna valkoisessa T-paidassa ulkona. Taustalla on vihreää puustoa.
Suomen kielen oppiminen helpottaa elämää, sanoo Thaimaasta kotoisin oleva Wanpen Sisettakul.

 

Wanpen Sisettakul sanoo, että kielikerhossa käyminen on rohkaissut häntä puhumaan suomea.

“Opettaja Tuire Leinonen kannustaa meitä kerholaisia puhumaan suomea. On todella tärkeää oppia kieli, kun muuttaa uuteen maahan. Suomen kielen opetteleminen helpottaa elämää. Tämän lisäksi lapset ovat iloisia ja haluavat tulla kielikerhoon joka kerta.” 

Kotoa työelämään -hanke tekee yhteistyötä lähihoitajaopiskelijoiden kanssa, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada arvokasta työkokemusta eri ikäisten lasten kanssa työskentelemisestä. Lähihoitajaksi lasten ja nuorten osaamisalalla opiskeleva Eveliina Pöytäkangas on osallistunut vapaaehtoisena kielikerhon tapaamisiin.  

“Saan täällä uskallusta toimia lasten kanssa. Koulusta saamani tieto ja oma havainnointini lapsista yhdistyvät”, hän kertoo.

Kaksi lasta leikkii leikkimaton päällä kielikerhon ohjaajan kanssa. Leikkimatolla on erilaisia lasten leluja, esimerkiksi My Little Pony -hevonen.
Kielikerhossa äitinsä Wanpen Sisettakulin kanssa säännöllisesti käyvät Jessica Törmänen (vasemmalla) ja Rene Törmänen (keskellä) leikkivät OSAOssa opiskelevan Eveliina Pöytäkankaan (oikealla) kanssa.

 

Vieraskielisten lasten määrä Oulun alueella on kasvussa. Eveliina Pöytäkangas kertoo, että kielikerhossa vapaaehtoisena työskentely on antanut hänelle rohkeutta kommunikoida kielimuurista huolimatta.  

“Puhun itse englantia ja suurin osa vanhemmista pyrkii puhumaan suomea. Joskus olen käyttänyt myös kääntäjää apuna. Kielikerhossa työskentely on antanut rohkeutta puhua, vaikkei minua välttämättä heti ymmärrettäisi.” 

Kielikerholla on kysyntää

Kotoa työelämään -hankkeessa ajatellaan, että kielikerho on matalan kynnyksen paikka opiskella suomen kieltä.  

“Vanhemman ei esimerkiksi tarvitse mennä ensin kotoutumiskoulutukseen oppimaan suomea. Täällä opitaan ja pidetään samalla hauskaa. Tämä on win-win-tilanne sekä vanhemmille että lapsille”, hankkeen asiantuntija Yulia Louckx sanoo. 

Halukkaille vanhemmille tarjotaan kielikerhon kautta mahdollisuus osallistua OSAOn tarjoamaan valmennukseen, jossa tehdään urasuunnitelma ja esitellään palveluita lapsiperheille. Projektipäällikkö Eija Kuha sanoo, että hankkeella on selkeästi positiivinen vaikutus kielikerholaisten arkeen ja kotoutumiseen.

Kielikerho on win-win-tilanne sekä vanhemmille että lapsille. Kuvassa vasemmalta opiskelija Eveliina Pöytäkangas, S2-opettaja Tuire Leinonen, projektipäällikkö Eija Kuha ja hankeasiantuntija Yulia Louckx.  

 

“Talvella kielikerhoon tuli äitejä kovalla pakkasella ja sakeassa lumipyryssä lastenvaunujen ja usean lapsen kanssa Haukiputaalta asti. Tämä kertoo, että toimintamme on kiinnostavaa ja mielekästä. Meille tulee koko ajan uusia osallistujia. Kielikerhossa käyvät vanhemmat ovat myös verkostoituneet keskenään ja opiskelevat jopa suomea yhdessä”, Eija Kuha iloitsee.  

Kotoa työelämän on Koulutuskuntayhtymä OSAOn koordinoima ja toteuttama. ESR+-rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.