Oppimisanalytiikka on oppimiseen liittyvän tiedon keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia. Sen tavoitteena on tehdä oppimisesta tehokkaampaa, mielekkäämpää ja yksilöllisempää sekä vastata paremmin oppijoiden tarpeisiin ja odotuksiin.
Oppimisanalytiikka mahdollistaa oppimiskulttuurin muutoksen. Sen avulla opettajan rooli muuttuu tiedon välittäjästä oppimisen ohjaajaksi ja fasilitaattoriksi, kun opiskelijan toimijuus vahvistuu. Osaamisperustaisessa oppimisessa oppimisanalytiikan käyttö on välttämättömyys.
Jos käytät Pinja-kursseillasi edistymisen seurantaa ja osaat asettaa eri aktiviteeteille suoritusehtoja, olet käyttänyt apunasi oppimisanalytiikkaa. Edistymisen seuranta on kuvailevaa analytiikkaa, joka kertoo, mitä on tapahtunut. Analytiikka voi olla myös selittävää eli kertoa, miksi jotain on tapahtunut.
Ennakoiva analytiikka pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ohjaava analytiikka puolestaan vastaa kysymykseen, miten seuraavaksi kannattaisi toimia. Tällä hetkellä oppimisessa käytetään etupäässä kuvailevaa ja selittävää analytiikkaa, mutta tekoälykehityksen myötä ennakoivan ja ohjaavan analytiikan merkitys tulee kasvamaan.
Oppimisen data – sitä saa mitä kerää
Oppimisanalytiikan kehittämisessä painopiste on pitkään ollut teknisissä ratkaisuissa, ja datan pääasiallinen hyödyntäjä on ollut verkkokurssin opettaja. Opettaja on seurannut ja valvonut opiskelijan toimintaa verkkokursseille jäävistä jäljistä ja suorituksista. Tällaista passiivisesti kertynyttä dataa on esimerkiksi tiedoston avaaminen, viimeisin toiminta kurssialustalla ja tiedoston palautus.
Tehokas oppimisanalytiikan käyttö edellyttää sitä, että kaikista opiskelijan oppimisen teoista kertyy dataa. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimista täytyy dokumentoida verkko-oppimisympäristöön tavoitteellisesti. Tätä aktiivisesti kerättyä dataa saadaan esimerkiksi verkko-oppimisympäristön harjoitustehtävien vastauksista, kyselyistä, palautteista, oppimispäiväkirjoista sekä itse- ja vertaisarvioinneista.
Oppimisprosessit on muotoiltava niin, että niiden keskiössä ovat opiskelijan etu ja hyvinvointi eikä opettajan valvonta. Oppimisanalytiikan käyttö ei saa kaventaa oppimiskokemusta, sivuuttaa opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja ominaisuuksia tai johtaa luokittelevaan tai leimaavaan profilointiin ja automaattiseen päätöksen tekoon.
Oppimismuotoilu oppimisanalytiikan hyödyntämisessä
Opiskelijoiden yksilöllinen eteneminen on johtanut siihen, etteivät opiskelijat saa oppimiseen riittävästi tukea eivätkä osaamisensa kehittymisestä jatkuvaa palautetta. Oppimisanalytiikassakin on keskitytty suoritusten mittaamiseen sen sijaan, että analytiikalla tuettaisiin opiskelijaa. Miten opiskelijan osaaminen voi tällöin kehittyä? Mikä on opettajan rooli oppimisessa?
Oppimismuotoilu on järjestelmällistä ja opiskelijakeskeistä oppimisprosessien kehittämistä, jossa yhdistetään pedagogiikkaa, palvelumuotoilun periaatteita ja oppimisen psykologiaa. Sen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, vahvistaa oppimisen merkityksellisyyttä ja elinikäistä oppimista sekä tehdä oppimiskokemuksista tehokkaita. Oppimismuotoilun avulla päästään tehokkaaseen oppimisanalytiikan hyödyntämiseen.
Pinja oppimisprosessin seurannan työkaluna
OSAOlla opiskelijan oppimisprosessin etenemisen ja osaamisen kehittymisen seuranta on keskitetty Pinja-oppimisympäristöön. Oppimisen etenemistä seurataan Pinja-kurssien aktiviteeteista, joilla opiskelija hankkii osaamista ja dokumentoi oppimistaan. Työkalu etenemisen seurantaan on Edistymisen seuranta -lohko. Osaamisen kehittymisen seurantaa varten kurssille luodaan niin sanottuja reflektiotehtäviä, joilla sekä opiskelija että opettaja voivat arvioida opiskelijan sen hetkistä osaamisen tasoa. Reflektiotehtävät voivat olla esimerkiksi itsetarkistuvia tenttejä, itse- tai vertaisarviointeja tai kyselyjä.
Nämä osaamista mittaavat tehtävät asetetaan kurssin suoritusehdoksi ja niiden suorittamista seurataan Kurssisuoritusten tila -nimisestä lohkosta. Opiskelija on valmis osoittamaan osaamisensa, kun kaikki reflektiotehtävät on suoritettu. Oppimistehtäviä ja reflektiotehtäviä ei arvioida arvosanalla, vaan osaaminen osoitetaan erikseen.
Oppimismuotoilun avulla oppimisanalytiikasta saadaan tehokas työkalu opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen, itseohjautuvuuden tukemiseen, aktiivisuuden lisäämiseen ja oppimistaitojen vahvistamiseen. On tärkeää kuitenkin muistaa, että sen hyödyntäminen vaatii huolellista suunnittelua ja vahvaa pedagogista osaamista. Analytiikan käytön täytyy myös olla eettistä, ja keskiössä tulee olla opiskelijan yksilöllinen ja hyvä oppimiskokemus sekä oppimisen tukeminen.
Lisää tietoa oppimisanalytiikasta
OA – Ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittäminen -hankkeessa edistettiin digitalisaatiota ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen mukaan oppimisanalytiikka on ammatillisen koulutuksen supervoima. Tutustu hankkeen tuotoksiin osoitteessa oahanke.fi.
Jaana Parkkila on oppimisanalytiikan ja digipedagogiikan asiantuntija Koulutuskuntayhtymä OSAOssa.
