OSAOn hiilijalanjälki vuoden 2022 osalta on laskettu, se on 9800 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Hiilijalanjäljen laskentaan on käytetty Excel-pohjaista laskuria, joka on kehitetty VASKI-hankkeessa nimenomaan ammatillista koulutusta varten. OSAOn hiilijalanjälki on samaa suuruusluokkaa kuin muilla monialaisilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä, kun tulokset suhteutetaan liikevaihtoon.
Hankitun energian päästöt ovat suuremmat kuin suorat omat päästöt
OSAOn hiilijalanjäljestä omat suorat päästöt olivat vain 10 % ja suurin osa, 90 %, oli epäsuoria päästöjä. Omat päästöt ovat lähinnä OSAOn ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttamia päästöjä. Niitä syntyi fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena 1007 tonnia vuodessa. Omiin päästöihin kuuluisi myös kylmäaineiden käytöstä aiheutuva hiilijalanjälki. Tätä ei pystytty kuitenkaan määrittämään. Omista suorista kasvihuonekaasupäästöistä käytetään ilmaisua Scope 1.
Scope 2:n päästöillä tarkoitetaan hankitun energian päästöjä. OSAOssa ne ovat ostetun kaukolämmön tuotannon päästöjä ja niitä syntyi vuonna 2022 yhteensä 2680 tonnia. Eri kampusalueilla lämmöntoimittaja vaihtelee sijaintikunnittain ja eri lämmöntoimittajien energian hiilidioksidipäästöt riippuvat lämmöntuotantoon käytetyn energian alkuperästä.
Sähkön kulutus ei aiheuttanut OSAOssa Scope 2:n päästöjä, koska OSAOlla on ekosähkösopimus, jossa kulutettu sähköenergia on kokonaan peräisin päästöttömistä lähteistä. Mikäli käytössä olisi ollut ns. sekasähkö, hiilidioksidipäästöjä olisi syntynyt n. 3000 tonnia lisää.
Suurin osa hiilijalanjäljestä aiheutuu hankituista tuotteista ja palveluista
OSAOssa suurimman hiilijalanjäljen aiheuttivat Scope 3:n päästöt. Ne ovat 62 % OSAOn koko hiilijalanjäljestä. Scope 3:n päästöillä tarkoitetaan kaikkia epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat hankittujen tuotteiden ja palveluiden tuotannosta ja kuljetuksesta. Näistä on laskettu erikseen ruokailujen, matkustuksen, jätehuollon, polttoaineiden sekä energian tuotannon ja jakelun päästöt ja myös muiden tavara- ja palveluhankintojen päästöt.
Muiden tavara- ja palveluhankintojen päästöt ovat kaikkein suurin ryhmä. Niiden aiheuttamia päästöjä oli 3200 tonnia. Päästöt on laskettu tavaraan tai palveluun käytetyn euromäärän perusteella käyttämällä hyväksi eri tuote- ja palvelutyypille annettuja kertoimia. Ryhmän sisällä suurin päästöjen aiheuttaja oli hankittujen ajoneuvojen, koneiden, laitteiden ja kaluston tuotannosta ja kuljetuksesta aiheutuneet päästöt, yhteensä n. 1200 tonnia.
Muita suuria päästöjen aiheuttajia tässä ryhmässä olivat rakennusmateriaalit, joiden päästöt olivat vajaa 300 tonnia ja koneiden, laitteiden ja kaluston kunnossapito sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan vaatetus. Nämä molemmat aiheuttivat 200 tonnin päästöt.
Ruokailun, matkustamisen, polttoaineiden ja energian aiheuttamat päästöt
Opiskelijaruokailujen päästöt, 1919 tonnia, on arvioitu ruokailijamäärän perusteella käyttäen hyödyksi ammatillisen koulutuksen hiilijalanjälkilaskurin kertoimia. Jatkossa kertoimiin saadaan tarkennusta. Luvuissa on mukana sekä henkilökunnan että opiskelijoiden ateriat OSAOn omissa ja palveluntuottajan ravintoloissa sekä arvio työelämässä järjestettävän koulutuksen aikana nautituista aterioista.
Matkustuksen päästöihin on laskettu OSAOn kustantamat henkilökunnan ja opiskelijoiden matkat muilla kuin koulun omilla ajoneuvoilla. Matkoissa on mukana myös matkamajoituksen päästöt. Niissä ei ole mukana opiskelijoiden ja henkilökunnan kotimatkoja. Opiskelijoiden opintoihin ja henkilökunnan työhön liittyviä ulkomaan matkoja oli vuonna 2022 vielä koronan vaikutuksesta melko vähän. Matkustuksen hiilidioksidipäästöt olivat 100 tonnia.
OSAOn käyttämien polttoaineiden tuotannosta ja jakelusta aiheutuvia päästöjä syntyi 285 tonnia ja ostetun ja itse tuotetun energian tuotannon ja jakelun aiheuttamia päästöjä syntyi 587 tonnia. Näitä Scope 3:n päästöjä syntyi myös ekosähköstä. Niitä olisi syntynyt vähän vähemmän, jos sähkösopimus olisi sallinut ydinenergian käytön, sillä sen Scope 3 -päästöt ovat uusiutuvista energiamuodoista kaikkein pienimmät tuotettua megawattituntia kohden.
Myöhemmin tänä vuonna saamme vuoden 2023 tulokset. Vuoden 2022 tulosten perusteella kaikkein suurimmat päästöt syntyvät hankinnoista ja kiinteistöjen lämmityksestä. Loppuyhteenvetona voi todeta, että kaikkia hankintoja pitää tarkastella kriittisesti ja turhista kiinteistöistä pitäisi pystyä luopumaan järkevästi.
Kirjoittaja Kirsti Joki-Tokola toimii OSAOssa palvelujohtajana. Hänen työnkuvaansa kuuluu kestävän kehityksen työn johtaminen ja koordinointi.
