OSAOn tavoitteena on integroida kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edellyttämät toimintatavat osaksi toimintaansa vuoteen 2030 mennessä. Palvelujohtaja Kirsti Joki-Tokola sanoo, että kestävän tulevaisuuden teot ovat kaikkea muuta kuin paperinmakuista sanahelinää.
OSAOn palvelujohtaja Kirsti Joki-Tokola työskentelee OSAOssa kestävän tulevaisuuden työn koordinoimisen ja kehittämisen parissa. Joki-Tokolan keskeisenä tehtävänä on jalkauttaa kestävän tulevaisuuden teemoja arjen tasolle OSAOssa.
“Ettei kestävä tulevaisuus olisi vain jotain paperinmakuista, strategiapaperissa olevaa sanahelinää, vaan oikeita tekoja”, hän tiivistää.
OSAOssa on tehty paljon asioita kestävän tulevaisuuden eteen aiemminkin, mutta nyt silmään on kääntynyt uusi vaihde.
“OSAOssa on tehty vuosien varrella monenlaista kestävän tulevaisuuden tiimoilta. Esimerkiksi hankkeissa on kehitetty erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä, joihin on hankittu muun muassa simulaattoreita ja erilaisia oppimisratkaisuja. Meiltä on kuitenkin puuttunut tietynlainen kokonaiskuva kestävän kehityksen työlle, eli mitä haluamme ja minne olemme pyrkimässä. Nyt katsomme eteenpäin kokonaisvaltaisesti”, hän kertoo.
Joki-Tokola sanoo, että OSAOlle vastikään tehty kestävyystiekartta on esimerkki siitä, miten kestävän tulevaisuuden työtä viedään talossa nyt systemaattisesti eteenpäin. OSAOn kestävyystiekartan pohjana on ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta.
“Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta korostaa nimenomaan ilmastotekoja. Ilmastoteot ovat yksi YK:n Agenda 2030 -ohjelman tavoitteista. Ilmastoteot valittiin ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen keskeiseksi teemaksi, koska meillä on sen saralla paljon tehtävää.”
Nuoret odottavat ilmastotekoja
Joki-Tokola muistuttaa, että kestävän tulevaisuuden teemat ovat olleet eri alojen opetussuunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Teemaa käsitellään alasta riippuen hieman eri tavoilla, hän kertoo.
“Esimerkiksi luonnonvara-alalla biodiversiteetin huomioon ottaminen on ollut sisäänrakennettuna alan koulutuksessa ja työn arjessa jo pitkään.”
Joki-Tokolan oma koulutus- ja työtausta on luonnonvara-alalta, ja kestävä kehitys on ollut aina osa hänen työtään. Luonnonvara-alalla on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöasioista tavalla tai toisella, hän sanoo.
“Kestävän tulevaisuuden teemat ovat kulkeneet mukanani läpi työuran. Olen esimerkiksi opettanut maan hoitoa toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa. Ajattelen itse, että maa on kaiken hyvinvoinnin perusta.”
Joki-Tokola painottaa, että ammatillisessa koulutuksessa ja OSAOssa on tiedostettava, että nuoret vaativat konkreettisia ilmastotekoja myös oppilaitoksilta.
“Ne nuoret, jotka tulevat meille opiskelemaan, ovat saaneet yleistä ilmastotietoisuutta jo peruskoulusta asti. He odottavat, että ilmastonmuutoksen eteen tehdään ratkaisuja myös heidän opiskelemillaan aloilla.”
Arjen teoilla on merkitystä
Kestävä tulevaisuus on esillä myös OSAOn uudessa, vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa, Joki-Tokola kertoo. Strategiassa linjataan, että OSAOn on toimittava vastuullisesti ja kestävästi.
“Erityisesti henkilöstömme täytyy olla kestävän tulevaisuuden suhteen tietävää ja osaavaa omalla alallaan.”
Elokuussa OSAOssa käynnistyy kestävän kehityksen kampanja henkilökunnalle ja opiskelijoille. Kampanjassa halutaan herätellä OSAOlaisia pohtimaan, miten he voisivat edistää kestävää tulevaisuutta omassa elämässään.
“Suurin osa meistä tekee jo nyt kestävän tulevaisuuden tekoja omassa arjessaan. Haastamme OSAOlaisia miettimään, olisiko joku uusi juttu, minkä he voisivat ottaa osaksi omaa arkeaan. Minulla oli viime talvena mahdollisuus alkaa käyttämään junaa työmatkoihin. Olen kulkenut junalla töissä ja kävellyt asemalta Kaukovainiolle”, Joki-Tokola kertoo.
Kirsti Joki-Tokola sanoo, että OSAOn kestävän kehityksen toimilla on merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa.
“OSAO on iso toimija ja monialainen koulutuksen järjestäjä. Vaikutukset näkyvät elinkeino- ja työelämässä sitä mukaa kun uudet, kestävästä kehityksestä tietoiset ammattilaiset lähtevät työelämään.”
