OSAOssa avattu RobIoT-oppimisympäristö tutustuttaa asioiden internetin mahdollisuuksiin ja sosiaalisten robottien hyödyntämiseen hyvinvointiteknologiassa. Opiskelijoille uusi oppimisympäristö mahdollistaa syventymisen IoT:n saloihin osana opintoja ja antaa arvokkaita eväitä työelämää varten.
OSAOn uuden RobIoT-oppimisympäristön avajaisissa käy innostunut kuhina. RobIoT-hankkeessa kehitetty IoT:n ja robotiikan testaus- ja oppimisympäristö toimii jatkossa opetusalustana ja yritysten ja koulutusorganisaatioiden testiympäristönä. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Opiskelijat saavat oppimisympäristön avulla arvokasta tietoa uudesta teknologiasta, sosiaalisista roboteista ja IoT:n mahdollisuuksista esimeriksi sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeessa kehitetyt koulutussisällöt tarjoavat puolestaan yrityksille arvokasta IoT- ja hyvinvointiteknologiaosaamista.
RobIoT-hankkeen projektipäällikkö ja tieto- ja viestintätekniikan opettaja Janne Lyly on silminnähden tyytyväinen uuteen Kotkantielle avattuun oppimisympäristöön.
”IoT-teknologian ja robotiikan käyttö lisääntyy jatkuvasti ja ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia. Uusi oppimisympäristö on tarkoitettu niin opiskelijoille, yrityksille, koulutusorganisaatioille kuin yhteistyökumppaneillemme”, Lyly kertoo.
Asioiden internet helpottaa arkea
Asioiden internet, eli Internet of Things (IoT), on esimerkiksi palvelu, jossa erilaiset laitteet mittaavat, ohjaavat ja tuovat tietoa pilvipalveluun ihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Tieto on ihmisten saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Vaikka asia saattaa kuulostaa aluksi monimutkaiselta, IoT-teknologiassa on lopulta kyse hyvin arkipäiväisten toimintojen sujuvoittamisesta.
”Ihmisten jokapäiväistä elämää ja hyvinvointia helpotetaan yhä enemmän IoT-laitteiden avulla. Esimeriksi kaupassa voi lukea viivakoodista älypuhelimella tuotteen käyttömanuaalin tai valmistusmaan, sillä kaikki tieto on saatavilla kätevästi pilvipalvelussa”, Lyly havainnollistaa.
Tämän päivän IoT-sensorit voivat auttaa ihmisiä esimerkiksi asioiden ja esineiden paikannuksessa, vapaiden paikkojen kartoituksessa eri tiloissa ja huoneiston ilmanlaadun mittauksissa. Roboteissa olevalla IoT-teknologialla toteutetaan puolestaan hyvinvointitekniikkaan liittyviä palveluita.
IoT tuo uusia mahdollisuuksia OSAOlle, kertoo RobIoT-hankkeen projektipäällikkö Janne Lyly.
IoT-teknologia osana OSAOn opetusta
IoT-ala kehittyy nopeasti ja osaavista työntekijöistä on kysyntää. Lyly sanoo asioiden internetin ja sosiaali- ja terveysalan robotiikan avaavan OSAOlle mahdollisuuksia opetuksen, koulutuksen ja yritysyhteistyön saralla.
”IoT-asentajien koulutus on tärkeä osa OSAOn tulevaisuuden opetusta. Meillä OSAOssa täytyy olla valmius kouluttaa osaajia, jotka osaavat asentaa IoT-laitteita kaikille yhteiskunnan osa-alueille – kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja palvelutaloihin”, Lyly summaa.
Oppimisympäristöstä hyötyä yrityksille
RobIoT-hankkeen kehittämä oppimisympäristö mukautuu ketterästi sekä koulutuksen että testauksen ja kehityksen tarpeisiin.’Tilassa voidaan järjestää esimeriksi tutustumispäivä IoT:n perusteisiin, jossa käydään läpi laitteiden perusteita katsomalla, koskettamalla ja erilaisiin parametreihin tutustumalla. OSAOn opiskelijoille oppimisympäristö antaa arvokasta osaamista työelämää varten ja mahdollisuuden syventyä asioiden internetin ja robotiikan maailmaan opintojen aikana.
Oppimisympäristö toimii myös demo- ja testausympäristönä yrityksille. Tällöin tutustumisen lisäksi tilassa voidaan testata ja tutkia laitteiden toimintaa osana tuotteiden kehitystä.
Oppimisympäristö toimii opetuskäytön lisäksi demo- ja testausympäristönä yrityksille.
Yhteistyö vahvistaa kokonaisuutta
Yhteistyö paikallisten korkeakoulujen ja yritysmaailman kanssa on olennainen osa kokonaisuutta. Koulutusasteiden välinen yhteistyö vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja luo hyvinvointia Ouluun ja Pohjois-Suomeen.
Vahva yhteistyö näkyi myös oppimisympäristön avajaisissa. Tapahtumassa oli mukana alan yrityksiä, sidosryhmäkumppaneita sekä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston edustusta.
”Yhteistyössä on voimaa. Oulun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat voivat esimeriksi kehittää oppimisympäristön laitteisiin tarvittavaa softaa osana opinnäytetyötään. Oulun yliopistolta puolestaan saamme tutkimukseen perustuvia parametreja, joiden avulla voimme hioa oppimisympäristön mittaussensoreita. Yritykset voivat tutustua laitteistoomme täällä OSAOlla ja kehittää sen pohjalta myytävää teknologiaa”, Lyly kertoo.
