Sisukas Taru opiskeli kaksoistutkinnon ja kävi samalla töissä – “Päätin, etten luovuta”

19-vuotias oululainen Taru Puumalainen valmistui keväällä elintarvikkeiden valmistajaksi ja ylioppilaaksi OSAOsta. Yläkoulussa Tarua kiinnosti erityisesti leipominen.  

“Kun ysiluokalla tuli yhteishaku, minulla teki hirveästi mieli leipoa. Kerroin tästä innostuksestani opolle ja hän sanoi, että oikea suunta minulle on ammatillinen koulutus. Minulla oli hyvä ysiluokan päättötodistus, joten päätin kokeilla vielä kaksoistutkintoa”, hän kertoo. 

Taru pääsi opiskelemaan elintarvikealaa, mutta hänen ajatuksensa osaamisalan valinnasta muuttuivat ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.  

“Minulla tuli sellainen olo, että ehkä se leipomoala ei kuitenkaan ole minun juttuni. Kävin työelämässä oppimisen jaksolla myymäläleipomossa ja tajusin, että tämä ei ole sellaista, mitä itse haluan tehdä. Tykkään itse enemmän pikkunäpertelystä ja kakkujen kuorruttelusta, ja monesti leipuriksi valmistuvat tekevät isoja eriä pullaa tai leipää päivässä.”

 

Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä Taru meni työelämässä oppimisen jaksolle S-market Herkkuun. Siellä hän sai ensimmäisen työelämän kokemuksen elintarvikealasta. 

“Kun suuntautuminen piti tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa, hain elintarviketeknologian suuntautumisvaihtoehtoon. Olen tykännyt opinnoista.”

Työelämä syvensi osaamista

Työelämässä oppimisen jakso S-market Herkussa poiki Tarulle työpaikan, ja hän on työskennellyt S-market Herkun tiskillä myyjänä koko opiskeluajan. 

“Olen oppinut S-market Herkussa aivan valtavasti elintarvikealasta, ja opin koko ajan lisää. Jos olisin suorittanut kaksoistutkinnon ilman tätä työpaikkaa, en olisi kehittynyt niin nopeasti elintarvikealan ammattilaisena. Oli hyvä, että pääsin nopeasti alan hommiin oikealle työpaikalle”, Taru sanoo. 

Taru kertoo, että oppimista on siivittänyt työpaikan hyvä ilmapiiri. 

“Minua on neuvottu ja autettu. Olen oppinut erilaisista lihoista, kaloista, elintarvikkeiden laadunvalvonnasta ja siitä, miten oma toimintani vaikuttaa tuotteiden laatuun.” 

Myös OSAOn elintarvikealan ilmapiiri saa Tarulta kiitosta. 

“Meillä on todella ihania opettajia OSAOssa. Opettajat muistavat ja tuntevat opiskelijat, ja he aina kyselevät, että miten lukio sujuu tai miten työt sujuvat. Myös se, että meillä opiskelee eri-ikäisiä opiskelijoita, on mielestäni hyvä asia. Kun aikuiset opiskelijat kertovat omia näkemyksiään, se tasapainottaa opiskelua ja antaa meille nuoremmille uusia näkökulmia.” 

Sisua ja määrätietoisuutta

Taru kertoo, että haastavinta kaksoistutkinnon suorittamisessa oli opintojen ja töiden yhteensovittaminen. Hän sanoo, että voimavarojen käyttäminen ja niiden riittäminen aiheutti välillä päänvaivaa. 

“Tuntuu, että elin koko ajan vähän reunalla oman jaksamiseni kanssa.” 

Taru myöntää, että luovuttaminen kävi mielessä useita kertoja.   

“Ensimmäinen vuosi meni helposti ja intoa ja jaksamista oli, mutta toisena vuotena oli sellainen kohta, että mietin luovuttamista. Siinä vaiheessa kirjoitin Googleen hakusanaksi “kaksoistutkinto yo-lakki”, katsoin sitä kuvaa, ja päätin, etten luovuta.”

 

Kysyttäessä sisukkuudessa Taru pohtii, että sitä häneltä taitaa kyllä löytyä. 

“Olen kyllä tietyllä tavalla sisukas tyyppi. Minulla on ollut paljon ongelmia nuorempana esimerkiksi koulun kanssa, mutta olen mennyt eteenpäin hammasta purren. Olen oppinut sisua myös liikunnan kautta, ja tämä peilautuu myös kouluun ja töihin. Menen vaikka betonin läpi”, Taru nauraa.

Luvassa hengähdystauko

Opiskeluvuosista OSAOssa Tarulla on jäänyt käteen monta mukavaa muistoa. Mieleen jäivät erityisesti ylioppilaskirjoitukset, penkkarit, vanhojen tanssit ja kavereiden kanssa vietetyt hyppytunnit.  

Valmistumisen jälkeen Taru aikoo vetää hetken happea. 

“En hakenut opiskelemaan tämän kevään yhteishaussa. Aion ottaa vuoden happea ja tehdä töitä. Olen miettinyt myös armeijan käymistä. Tällä hetkellä minulla ei ole kiire jatko-opiskelemaan. Arkkitehtuuri on yksi ala, joka minua kiinnostaa. Katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, Taru pohtii. 

Valmistuminen kaksoistutkinnosta tuntuu Tarusta epäuskoiselta, mutta hienolta. 

“Valmistuminen tuntui pitkään niin kauan kaukaiselta ajatukselta. Tuntuu, että onko tämä edes totta? Halusin lopettaa niin monesti, ja nyt tajuan, että ei perhana, että minä teinkin tämän. Todistin itselleni, että pystyn ihan mihin vaan, kun haluan jotain tarpeeksi ja en luovuta.”