Tekoäly muuttaa työelämää
AITO-hankkeen osaamisvaatimusselvityksen tulokset
AITO-hanke on haastatellut yrityksiä ja selvittänyt, miten tekoäly muuttaa työelämää ja etenkin ICT- ja media-alaa sekä rakennus- ja konetekniikan aloja. Kartoitus paljastaa, että tekoäly mullistaa työelämää, mutta sen käyttöönottoa hidastavat kuitenkin muutosvastarinta, osaamisen puute ja tietoturvakysymykset. Tekoäly tuo kohdealoille merkittäviä tehostamismahdollisuuksia. Samalla se herättää kysymyksiä työn tulevaisuudesta ja uusista osaamisvaatimuksista.
Tekoäly on jo laajasti käytössä yleisissä työtehtävissä, ja sen avulla tehostetaan esimerkiksi viestinnän rutiineja, kuten sähköpostien kirjoittamista, dokumenttien jäsentelyä ja niiden hallintaa. Lisäksi chatbotit ja automatisoidut järjestelmät nopeuttavat asiakaspalvelua ja myyntiä, jolloin työntekijät voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Samalla on herännyt kuitenkin kysymys siitä, miten työntekijöitä ohjataan tuottavampaan ja merkityksellisempään työhön, kun tekoäly ottaa hoitaakseen rutiininomaisia tehtäviä.
ICT- ja media-alat
ICT-sektorilla tekoälyä hyödynnetään laajasti ohjelmistokehityksessä, jossa se avustaa muun muassa koodin tarkastuksessa ja haavoittuvuuksien tunnistamisessa. Sen merkitys korostuu myös tietoturvan parantamisessa, sillä tekoäly pystyy analysoimaan tietovuotoriskejä ja ennakoimaan mahdollisia uhkia. Lisäksi se helpottaa tiedonhallintaa esimerkiksi dokumenttien jäsentelyssä ja automaattisessa litteroinnissa, mikä säästää työntekijöiden aikaa ja tehostaa prosesseja.
Media-alalla tekoäly nopeuttaa sisällöntuotantoa, mikä mahdollistaa esimerkiksi tekstien, transkriptioiden ja käännösten tehokkaan tuottamisen. Kuvitusten ja grafiikan tuotantomäärät voivat kasvaa merkittävästi ilman lisäresursseja, mikä hyödyttää myös pelialaa. Samalla tekoälyn tuottaman sisällön geneerisyys asettaa haasteita, sillä erottautuminen kilpailijoista vaatii edelleen ihmisten tekemää laadunvarmistusta ja luovaa otetta. Myös markkinoinnin ja mainonnan optimointi on yhä useammin tekoälyavusteista, mikä mahdollistaa tarkemmin kohdennetut ja tehokkaammat kampanjat.
Rakennus- ja konetekniikan alat
Tekoälyllä on merkittävä rooli myös rakennusalalla. Sen avulla voidaan optimoida materiaalikulutusta ja työmaa-aikatauluja sekä parantaa työturvallisuutta ennakoimalla riskejä. Esimerkiksi materiaalimäärien automaattinen laskenta ja rakenteiden optimointi vähentävät sekä kustannuksia että ympäristövaikutuksia. Lisäksi tekoäly mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon, sillä sensorit voivat seurata rakennusten kuntoa ja havaita mahdollisia vikoja jo ennen niiden syntymistä.
Samanlainen kehitys näkyy myös konealalla, jossa tekoäly vähentää suunnittelemattomia tuotantokatkoksia ja optimoi huoltotoimenpiteitä. IoT-sensorit ja konenäköjärjestelmät mahdollistavat laitteiden reaaliaikaisen seurannan, mikä pidentää koneiden käyttöikää ja vähentää seisokkeja. Tekoälyn avulla voidaan lisäksi tehostaa tuotantoprosesseja esimerkiksi raaka-aineiden ja energian käytön hallinnassa sekä laadunvarmistuksessa.
Uusia ammatteja ja osaamisvaatimuksia
Tekoälyn kehitys ei kuitenkaan tarkoita vain nykyisten työtehtävien muutosta, vaan se synnyttää myös täysin uusia ammatteja. Esimerkiksi tekoälyluotsit, tekoälyarkkitehdit ja datasiivoojat ovat uusia rooleja, jotka liittyvät tekoälymallien kehittämiseen ja datan hallintaan. Samaan aikaan monissa perinteisissä ammateissa osaamisvaatimukset muuttuvat, ja yhä useammalta työntekijältä odotetaan analytiikkataitoja sekä kykyä hyödyntää tekoälyä omassa työssään.
Vaikka tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia, sen käyttöönotto ei ole täysin ongelmatonta. Etenkin muutosvastarinta ja tekoälyosaamisen puute hidastavat edistymistä monilla aloilla. Lisäksi osalla työntekijöistä on edelleen haasteita perusdigitaitojen kanssa, mikä vaikeuttaa edistyneempien tekoälytyökalujen hyödyntämistä. Organisaatioiden tulisikin panostaa koulutukseen ja strategiseen suunnitteluun, jotta tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Tekoälyn yleistyminen nostaa esiin myös eettisiä kysymyksiä, kuten tietoturvan, päätöksenteon läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden. Esimerkiksi GDPR-lainsäädäntö rajoittaa henkilötietojen käyttöä tekoälyjärjestelmissä, minkä vuoksi yritysten on kehitettävä selkeitä strategioita tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
Koska tekoälykenttä kehittyy nopeasti, myös työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa oppimista. Tekoälylukutaito, kriittinen ajattelu ja kyky hyödyntää tekoälyä omassa työssä ovat taitoja, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään.
OSAOn koordinoimassa AITO-hankkeessa ovat mukana Oulun ammattikorkeakoulu ja Suomen eOppimiskeskus. Euroopan unionin osarahoittamalle hankkeelle rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittaa myös Oulun kaupunki.
