Tiedätkö oman digitaalisen hiilijalanjälkesi?

Yhteiskunnallisissa keskusteluissa on viime aikoina puhututtanut eri tuotteiden hiilijalanjälki. Kuluttajat ovat nykyään lähtökohtaisesti tietoisempia eri tuotteiden vastuullisista ja eettisistä arvoista ja yritykset pyrkivät omilla toimillaan vastaamaan näihin vaateisiin. Esimerkiksi Lidl ilmoitti hiljattain, ettei lennätä enää lentorahtina hedelmiä ja vihanneksia.

Digitaalisten palvelujen osalta tilanne on monitahoinen. Osaltaan ne vähentävät tiettyjä hiilijalanjälkeen liittyviä tekijöitä, kuten kuljetuksen päästöjä.

Otetaan esimerkkinä vaikka OSAOlta löytyvä virtuaalitodellisuuden automaalaussimulaatio. Perinteiseen automaalaukseen liittyy paljon ympäristötekijöitä. Maalit itsessään ovat kehittyneet ympäristöystävällisempään suuntaan mutta edelleen niitä kuljetetaan rahtina paikasta toiseen. Ympäristövaikutusten kokonaisuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös muun muassa henkilösuojaimet ja niiden valmistus, kaluston huolto- ja ylläpitokustannukset sekä työtilan ilmanvaihto. Tällaisessa tapauksessa on melko selkeää, että vaikka digitaalisuudellakin on oma hiilijalanjälkensä, on se huomattavasti pienempi, kuin fyysisten tuotteiden kanssa harjoitteleminen.

Digitaalisen hiilijalanjäljen muodostumiseen vaikuttaa moni asia

Mitä digitaalisuuden hiilijalanjälki pitää sitten sisällään? Siihen vaikuttaa esimerkiksi laitteiden valmistus, joka raaka-aineiden hankinnasta lähtien on ympäristöä kuormittavaa. Päällä olevat laitteet kuluttavat sähköä, oli kyseessä sitten oma laite tai ulkoisten palvelinsalien ylläpito. Kaiken digitaalisen tiedon siirto, säilytys ja suoratoisto omalta osaltaan vaikuttavat kokonaisuutena hiilijalanjälkeen.

Kuinka moni tulee ajatelleeksi, paljonko energiaa tarvitaan verkkopalveluiden ylläpitämiseen? Suuret serverisalit kuluttavat energiaa vuodessa yhtä paljon kuin kaupungit, joihin ne on sijoitettu. Tässä mennään jo melko suuressa mittakaavassa ja on helppoa ajatella oman digitaalisen kulutuksen olevan vain pisara valtameressä. Kuluttaja ei myöskään voi mitenkään tietää tai valita mitä palvelimia yksittäinen Google-haku käyttää tai miten palvelinsalin sähkö on tuotettu.

Mitä juuri sinä voit tehdä?

Omaa hiilijalanjälkeään digitaalisissa palveluissa voi pienentää. Tapoja on monia, kuten perinteisemmässäkin kuluttamisessa.

  • Kuluta videoita harkiten. Suurin osa tämänhetkisestä tietoliikenteestä koostuu eri videopalveluiden katselusta. Videoiden kulutusta internetin välityksellä voi tietoisesti vähentää kotona ja työpaikalla. Katseltavien videoiden resoluutiota voi usein pienentää, jolloin kulutus laskee merkittävästi ja Teams-palavereissa kameran voi sulkea, silloin kun sen käyttö ei ole tarpeellista.
  • Sulje tarpeettomat välilehdet selaimesta. Useiden välilehtien auki pitäminen taustalla vaikuttaa oman laitteen kulutukseen mutta ottaa myös jatkuvalla syötöllä yhteyttä eri palvelimiin. Kulutus on moninkertainen erityisesti silloin, kun auki on mainoksia sisältäviä sivuja.
  • Kokeile lisätä tärkeitä sivuja kirjanmerkeiksi. Monet selaimet mahdollistavat omien kirjanmerkkien järjestämisen alikansioihin, jolloin linkit ja tieto ovat helposti löydettävissä.

Haluatko lisätä omaa tietoisuuttasi digitaalisesta hiilijalanjäljestä? Netistä löytyy paljon lisätietoa aiheesta. Koska hakukoneiden käyttö kannattaa huomioida merkittävänä digitaalista hiilijalanjälkeä kasvattavana tekijänä, voit aloittaa tämän blogitekstin lähteinä käytetyistä artikkeleista.

Lähteet ja linkkivinkit

Kirjoittaja Nova Salmivaara on OSAOn Digikyvykäs Kampus -hankekokonaisuudessa työskentelevä ohjelmistoasiantuntija, joka tekee päivittäin aktiivisia tekoja oman digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Tutustu Digikyvykäs Kampus -hankekokonaisuuteen

EU-lippulogo, jossa sinisen suorakulmion päällä ympyrässä 12 keltaista tähteä ja vieressä teksti Euroopan unionin osarahoittama.   Vihreä-puna-sininen kaareva logo, jonka vieressä teksti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.   Logo, jossa teksti Pohjois-Pohjanmaa, Council of Oulu Region