Työssä on paljon voimavaratekijöitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ja työkykyyn. Esimerkiksi työn kokeminen merkityksellisenä ja innostavana, sopivan haastavat työtehtävät ja mahdollisuudet uuden oppimiseen lisäävät työhyvinvointia.
Hanna Ikonen on päätynyt yrittäjäksi seuraamalla omia mielenkiinnon kohteita ja itselle merkityksellisiä teemoja.
“Olen ikuinen opiskelija. Jos joku maksaisi minulle opiskelusta niin se voisi olla ammattini. Yrittäjyyden parhaita puolia on se, että uudet opit voi viedä suoraan käytäntöön ja osaksi omaa yritystoimintaa. Haastavinta on olla lähtemättä mielenkiintoiseen koulutukseen. Yrittäjyyteni on ollut itsenäistä, joten koulutuksiin osallistuminen on mahdollistanut sen, että olen päässyt reflektoimaan ajatuksiani toisten kanssa. Koulutusten parasta antia ovat tiedon lisäksi uudet ihmissuhteet. Itseni kehittäminen toimii palauttavana ja voimavaroja lisäävänä tekijänä. Veikkaan, että voisin huonosti, jos minulla ei olisi aikaa uuden oppimiselle. Yrittäjyys onneksi mahdollistaa omien aikataulujen ja asioiden priorisoimisen niin, että myös itseni kehittämiselle jää aikaa”, Hanna Ikonen kertoo.
Hanna on yrittäjänä Resis Oy:ssä, joka on luova ja innovatiivinen toimija, joka yhdistelee uudella tavalla ohjaus-, koulutus-, hyvinvointi-, suunnittelu- ja kuntoutusalan osaamista.
Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, mikä tarkoittaa läpi työuran ja elämän tapahtuvaa osaamisen jatkuvaa kehittämistä niin koulutuksessa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Osaamisen päivittäminen on avain siihen, että osaaminen vastaa muuttuvan työn ja työelämän tarpeita. Tunne siitä, että oma osaaminen ei riitä, vähentää työhyvinvointia ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Yrityksissä osaamisen jatkuvan kehittäminen on sekä mielekkään työuran että kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistaja ja keino yrityksen kehittymiseen.
“Yrittäjyys vaatii jatkuvaa kehittymistä ja osaamisen pitämistä ajan tasalla. Etenkin omalla alallani osaamiseni on yhtä kuin yritykseni. Kouluttajan ja valmentajan roolissa minun on oltava niin sanotusti tiedon aallon harjalla, jotta minulla on annettavaa asiakkailleni. Itse olen huolissani siitä, että työelämässä ei useinkaan ole aikaa itsensä kehittämiselle tai sen oletetaan tapahtuvan työajan ulkopuolella. Ihmiset ovat usein hyvin kuormittuneita ja kaikki voimavarat menevät ihan perustyöstä suoriutumiseen. Hyväkin koulutusanti jää viemättä käytäntöön, jos työelämä on niin hektistä, että asioita päädytään tekemään kuten ennenkin. Elinikäisen oppimisen ja jatkuvan kehittämisen vieminen työelämään vaatii ajan antamista työn kehittämiselle, ei pelkästään uuden opiskelulle. Tähän toivon, että yhä useampi työnantaja kiinnittäisi huomiota”, Hanna sanoo.
Osaamisen kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia erilaisten koulutuspolkujen kautta. Oman osaamisen kannalta keskeistä on tunnistaa, millaista osaamista itsellä jo on ja toisaalta, millaisia tiedollisia ja taidollisia kehittymiskohteita itsellä on työssä nyt ja tulevaisuudessa. Yrityksen ja työyhteisön uudistumista voi ennakoida suunnittelemalla kouluttautumista. Mutta tunnetaanko suomalaisessa työelämässä ja yrityksissä riittävästi koulutuksen mahdollisuuksia työuran ja yrityksen toiminnan eri vaiheissa?
Koulutuskuntayhtymä OSAOssa panostetaan ammatillisen koulutuksen tunnettuuden lisäämiseen työelämässä. Koulutuksen toteuttamisen keskiössä on tavoite vastata muuttuviin osaamistarpeisiin ja saada osaavia tekijöitä työpaikoille.
Virpi Spangar työskentelee palvelujohtajana Koulutuskuntayhtymä OSAOn työelämä- ja yrityspalveluissa. Hän tuo esille, että työpaikkojen osaamistarpeet nähdään monesti toiveina saada työpaikoille räätälöityä koulutusta.
“Koulutuksessa tämä näkyy siinä, että on tarve täsmäkoulutukselle ja nopeaan reagoimiseen osaamistarpeisiin. OSAO hyödyntää laajasti tutkintojen yksittäisiä tutkinnon osia ja räätälöi koulutuksen työnantajan tarpeisiin. Jatkuvan oppimisen haasteena ovat isot työelämän muutokset, jotka heijastuvat työtehtäviin. Omaa osaamista kehittämällä huolehtii myös omasta työhyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä”, Virpi kertoo.
Kirjoittajat
Minna-Liisa Myllylä
Työelämäkoordinaattori, OSAOn työelämä- ja yrityspalvelut
Eveliina Korkiakangas
Projektipäällikkö Työterveyslaitoksen Työkykyä sote-yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan -hankeessa
